Yhä useampi arjen ja viranomaisasioinnin palvelu edellyttää digitaitoja, joita kaikilla ei ole. Jos rinnakkaiset asiointitavat eivät toimi käytännössä, yhdenvertaisuus ei toteudu.

Olen jo pitkään ollut huolissani ikäihmisten pärjäämisestä digitalisoituvassa Suomessa. Nyt huoli on noussut esiin myös valtakunnallisessa keskustelussa. Helsingin Sanomissa vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo arvioi, että yli 500 000 suomalaista ei osaa käyttää digilaitteita lainkaan tai ei pysty asioimaan niiden avulla itsenäisesti. Valtaosa heistä on yli 65-vuotiaita. He jäävät digipalvelujen ulkopuolelle joko puutteellisten taitojen tai laitteiden puutteen vuoksi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Mia Laihon mukaan tilanne on monelle ikäihmiselle kohtuuton ja sen ratkaisemiseksi tullaan kiinnittämään huomiota. Arvio on perusteltu.

Tutkimusten mukaan yli 85-vuotiaista yli 70 prosenttia ei kykene asioimaan sähköisissä palveluissa. Kun yhä useammat palvelut ovat siirtyneet kokonaan tai lähes kokonaan verkkoon, tilanne on vakava. Korkeakoulutetuista yli 65-vuotiaista 80 prosenttia sähköisissä palveluissa asioi itsenäisesti. Samaan aikaan alle puolet yli 65-vuotiaista, joilla on vain perusasteen koulutus, kykenevät hoitamaan asioitaan itsenäisesti digilaitteilla. Topo toteaakin, että sosioekonomiset erot paljastavat, ettei yhteiskunta ole tehnyt riittävästi aktiivisia toimia sen eteen, että kaikki pysyisivät mukana.

Sähköistyminen koskee jo lähes kaikkea arjen asiointia mm. pankkipalveluja, julkisen liikenteen lippuja ja aikatauluja, ajanvarauksia sekä tapahtumalippujen ostamista. Ilman älylaitetta moni jää toisten avun varaan. Kun esimerkiksi bussilipun ostaminen ilman älypuhelinta on yhä vaikeampaa, rajoittuu samalla myös liikkuminen ja sosiaalinen osallistuminen.

Samaan aikaan huijausviestien määrä kasvaa, ja tekoäly tekee niistä entistä uskottavampia.

Viranomaispalvelut edellyttävät usein vahvaa sähköistä tunnistautumista, mutta kaikilla iäkkäillä ei ole käytössään pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta. Vaikka tunnukset olisivat olemassa, niiden käyttö voi tuntua epävarmalta. Moni välttelee digiasiointia, koska kokee riskin huijatuksi tulemisesta liian suureksi omiin taitoihinsa nähden.

Valtiovarainministeriön tietohallintoneuvos Marjukka Ala-Harja kirjoitti Helsingin Sanomissa otsikolla ”Digitaalisen viranomaisasioinnin rinnalla on muita vaihtoehtoja”, että viranomaispalveluja saa jatkossakin monikanavaisesti: digitaalisesti, puhelimitse, paperipostilla ja asiointikäynneillä. Periaatteessa näin onkin. Käytännössä vaihtoehdot eivät kuitenkaan aina ole aidosti saavutettavia. Viranomaisen palvelunumeroon soittava joutuu usein pitkään maksulliseen jonoon, jolloin pienestäkin asiasta voi kertyä huomattava lisäkustannus. Lisäksi puhelinpalvelussa ohjataan toistuvasti hoitamaan asia verkkosivuilla, vaikka kaikilla ei ole mahdollisuutta käyttää niitä. Itsekin olen yrittänyt ottaa yhteyttä puhelimitse DVV:n neuvontaan, koska asiaa ei voi hoitaa verkon kautta, mutta pitkän jonon vuoksi asiointi jäi kesken.

Ala-Harjan mukaan digitaalisuus voi edistää yhdenvertaisuutta, kun asioita voi hoitaa ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä pitää paikkansa vain silloin, kun kaikilla on tosiasialliset valmiudet käyttää palveluja. Yhdenvertaisuus ei toteudu, jos laskuja jää maksamatta tai terveydenhuollon aikoja käyttämättä siksi, ettei ihminen ole tiennyt viestien tulleen Suomi.fi-palveluun. Myöskään pitkät ja kalliit puhelinjonot eivät ole toimiva vaihtoehto. Jos puhelinasioinnin halutaan olevan aito rinnakkaiskanava, palvelun on oltava sujuvaa, riittävän resursoitua ja asiakkaalle kohtuuhintaista tai viranomaispalvelujen ollessa kyseessä, maksutonta.

Itse pystyn vielä käyttämään digipalveluja melko vaivattomasti, mutta moni muu ikäihminen ei. Haasteet eivät koske vain kaikkein vanhimpia, vaan myös monia työelämästä eläköityneitä, joilla ei ole vahvaa digitaustaa. Olen huomannut välillä ongelmia myös omassa asioinnissani: esimerkiksi hyvinvointialueen verkkosivuilta tarvittavan tiedon löytäminen voi olla vaikeaa kokeneellekin käyttäjälle, jos sivurakenne on epäselvä.

Kirjoituksessa korostetaan myös yleisen digituen tarvetta ja todetaan, että viranomaisilla on velvollisuus neuvoa asiakkaitaan ja tukea digitaalisten palvelujen käyttöä. Digi- ja väestötietoviraston koordinoimassa valtakunnallisessa mallissa on mukana satoja toimijoita, kuten kuntia, kirjastoja, viranomaisia ja järjestöjä. Ajatus on hyvä, mutta sen toteutuminen edellyttää riittäviä resursseja. Jos kuntien ja järjestöjen rahoitusta samanaikaisesti leikataan, on perusteltua kysyä, miten neuvontapalveluja käytännössä ylläpidetään. Vapaaehtoistyö on arvokasta, mutta sekin vaatii koordinointia ja jatkuvaa tukea.

Ala-Harjan mukaan julkisen hallinnon palveluja kehitetään Suomi-pisteisiin, joissa voi saada yleisneuvontaa, digitukea ja asiointiapua. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä lähimpään Suomi-pisteeseen olisi pääsääntöisesti enintään noin tunnin matka. Samalla kehitetään ratkaisuja, joiden avulla viranomaisasiointi voisi onnistua kotoa käsin omalla äidinkielellä, vaikka toisessa päässä olisi digitaalinen palvelu. Kehityssuunta voi tarjota hyötyjä, mutta herättää myös perusteltuja kysymyksiä. Tunnin matka Suomi-pisteeseen voi olla ylitsepääsemätön ongelma varsinkin alueilla, joissa ei ole säännöllistä joukkoliikennettä.

Moni haluaa käsitellä henkilökohtaisia asioitaan ”oikean” ihmisen kanssa, etenkin jos tilanne on monimutkainen tai jos luottamus digitaalisiin palveluihin on jo valmiiksi heikko.

Digipalveluja kehitettäessä olisi muistettava, että ne ovat parhaimmillaan hyvä renki, mutta huono isäntä. Palveluja ei pidä rakentaa yksin digitaalisten kanavien varaan. Ihmisellä on oltava mahdollisuus saada henkilökohtaista apua silloin, kun asia sitä vaatii. Kokemukseni mukaan vasta tämä tekee palvelusta aidosti toimivan. Pelkät digitaalisen avustajan antamat linkit ko. sivuston eri osioihin eivät riitä ratkaisemaan ongelmia, koska ne on jo luultavasti luettu ennen chat-palvelun avaamista.

Kaikki tämä vahvistaa ajatusta siitä, että digiopastukselle on todellinen ja kasvava tarve. Tukea tarvitaan yhä enemmän, ja samalla myös opastajat oppivat itse jatkuvasti uutta palvelujen muuttuessa.

Marianne Pentikäinen
vertaisopastaja
Enter ry, Mäntsälä

Herättääkö teksti ajatuksia? Miltä ikäihmisten tilanne näyttää sinun näkökulmastasi? Keskustele!

Enter sai Tampereen yliopiston opiskelijoilta Ilona Nordmanilta ja Aino Ratialta harjoitustyönä lyhyet oppivideot videontekemisestä. Kiitos!

Hän jätti tuuleen kuiskauksensa, 
hymynsä auringon lämpöön ja 
tähtiin silmiensä ystävällisen tuikkeen

Enterin pitkäaikainen vapaaehtoinen Aulikki Uusitalo-Kasvio menehtyi perjantaina 10.4. Sydämemme ovat särkyneet tästä tiedosta.

Otamme syvästi osaa läheisten suruun. Aulikkia jää kaipaamaan iso joukko enteriläisiä. Olemme koonneet enteriläisiltä muistoja Aulikista ja välitämme ne omaisille. 

Aulikin kädenjälki tulee vielä pitkään näkymään Enterin toiminnassa.  

Aulikki toimi opastajana, mutta eritoten hän teki Enterissä monipuolisesti viestintää:

• Hän oli pitkään nettisivuston pääylläpitäjä ja veti kolme nettisivustouudistusta: 2013, 2017 ja 2022. Nettisivustouudistuksien pohjaksi Aulikki teki valtavan määrän työtunteja kokeillessaan esimerkiksi erilaisia toimintoja ja värejä. 

• Ikinörtti-blogi oli hänen ylläpidossaan noin 10 vuotta 2012-2022.  

Ystävät Enter ry:stä jäävät kaipaamaan

Muistojamme Aulikista:

Aulikki oli suvereeni viestinnän ammattilainen, jolla oli digityökalut aina ajantasaisesti hallinnassa. Hän oli ratkaisukeskeinen, oivaltava, lämmin ja aito ikinörtti! 

Vapaaehtoistoiminta antaa paljon. Hyvää mieltä ja merkityksellisyyttä elämään. Ja hyviä ystäviä! Aulikki oli ystävä, jonka kanssa oli helppoa ja hauskaa tehdä "töitä". Enterin hallitus, viestintä, opastukset - Aulikki teki tarkkoja huomioita, esitti viisaita mielipiteitä ja osasi ottaa toiset hienosti huomioon.  Nettisivut saivat uuden ilmeen, tekstit selkiytyivät, Ikinörtti-blogimme sai paljon uutta sisältöä ja seuraajia. 

Vuoden 2017 enteriläinen, johon saattoi aina luottaa. Kiitos yhteisistä hetkistämme, Aulikki!

Muistan Aulikin aina

Avuliaana,
Uskollisena, 
Luotettavana,
Innokkaana, 
Kannustavana, 
Kohteliaana ja aivan
Ihanana opastajaystävänäni.

Aulikin poismenosta jäi suuri suru ja suuri aukko. 

Olen Aulikille ikikiitollinen asiasta, jonka hän ohimennen kertoi Enterin viestintäryhmässä, ehkä kymmenisen vuotta sitten. Oli kuunnellut jossain Hesarin toimittaja Anna-Stina Nykästä kun tämä oli kysynyt, miksi ikäihmiset eivät näy somessa?

Havahduin siitä paikasta. Emme todellakaan näy, ole olemassa, kun emme näy somessa. Meidän ajatuksista, kokemuksista ja mielipiteistä ei tiedetä mitään juuri siksi. Vain olemalla läsnä somessa, kukin väestöryhmä tulee kuulluksi ja nähdyksi.

Kun emme näy, meistä voi puhua mitä vain.

Ikäihmisille some oli silloin varsin vieras ympäristö eikä ole kovin tuttu vieläkään. Varsinkin jos ajatellaan some-vaikuttamista avoimilla alustoilla. Silloin kun Aulikki minut havahdutti, vaikuttaminen tapahtui lähinnä Twitterissä tai muussa vastaavassa.

Aulikki osasi poimia ajasta tärkeitä asioita ja nostaa niitä esiin.

Kiitos  Aulikki. Herätit minussa äkäisen ikäihmisten puolestapuhujan.

Nyt meillä on Enterissä  mm. Täyspäisten senioriviestijöiden kahvila, jossa opetellaan lyhyitten videoitten tekemistä. Että näkyisimme somessa.

Viisitoista vuotta sitten liityin Enteriin ja tutustuin mukaviin ihmisiin. Näistä vapaaehtoisista tietotekniikan osaajista oli Aulikki yksi valovoimaisimmista taitojensa ja positiivisen olemuksensa takia. Minulla oli onni tavata hänet monissa eri tilanteissa. Kohtasimme viestintäryhmässä, opastuksissa, hallituksessa, videoiden teossa, Ikinörtin parissa. Säännöllisesti tavattiin tiistaisin Kampin opastuksissa, ja siellä hänen uskomattomat kykynsä tulivat tutuiksi meille kollegoille. Hänen äkillinen sairastumisensa vavahdutti. Ajattelin häntä usein tiistaiaamuina kävellessäni Metroasemalta Kampin palvelutalolle. Muistelin, kuinka Aulikki pysähtyi kadun kulmaan odottamaan, ja kävelimme loppumatkan yhdessä. Nyt kun tuli viesti hänen poismenostaan, tulee tämä kadunkulma aina muistuttamaan minua rakkaasta ystävästä, jonka iloinen nauru ja lempeä huumori loi turvallisuuden tuntua monien kiperien tietotekniikan kysymysten ratkaisuissa. 

Oli ilo saada Aulikki opastajaksi Kampin ryhmään! Hän oli pidetty opastaja niin opastajien kuin opastettavien joukossa. Aulikki selvitti etukäteen perusteellisesti opastettavan ongelmat ja jakoi yksityiskohtaisia ohjeita heille. Hän oli kannustava ja rohkaiseva opastaja.

Aulikki kertoi monta kertaa kuinka onnellinen hän oli löytäessään Enterin, jossa voi tehdä työtä toisten auttamiseksi ja kuulua samaa haluavien opastajajien joukkoon. Me olimme iloisia saadessamme luotettava ja iloinen Aulikki ryhmäämme. Monissa tilanteissa hän innosti opastajatovereita etsimään apuja ja ratkaisuja ikäihmisten auttamiseksi.

Korona-aikana Aulikki kokosi valtavan ison tietopaketin Enterin sivuille, miten toimia ja saada tarvittavia palveluja ja apuja kotiin tietokoneen kautta turvallisesti.

Esteettömyys oli Aulikille tärkeä asia ja sen parantamiseksi Aulikki teki paljon hyvää työtä.

Aulikista on lämmittävä muisto villasukista, jotka sain Kampin ryhmältä lahjaksi. Aulikki oli suunnitellut kuvion ja osaava ryhmän jäsen teki ne. 

Tässä kiitosruno:

Mä onnellinen olen ain, kun lämpimät Enter-logo sukat sain.
On jaloilla lämmin, mielellä myös.
Oli teillä kaunis ajatus ja Aulikin suunnittelu ja toisen opastajan hyvä työ.
Uskon että yhteisiä hommia kännyköiden parissa riittää ja siitä tahdon teitä kiittää!

Aulikki ystävänä ja opastajatoverina säilyy mielessäni aina ja olen kiitollinen, että hän oli ryhmässämme.❤️

Olimme Aulikin kanssa lähes 14 vuoden ajan Enterin vertaisopastajina Kampin palvelukeskuksessa ja myös yhtä aikaa Enterin hallituksessa. 

Koimme suuren muutoksen vuonna 2013 siirryttäessä peruskännyköistä älykännykkämaailmaan. Usein se oli  kovin haasteellista.  Opastukseen saapuvat kertoivat, että lapset ja lastenlapset  olivat sitä mieltä, että heidän oli aika siirtyä nykyaikaan eli hankkia älykännykkä. Monesta Kampin opastukseen tulijasta se tuntui pelottavalta ja aiheutti epävarmuutta. Jollain uskomattomalla tavalla Aulikin onnistui rohkaista heitä ja herättää heidän kiinnostuksensa uudenlaiseen työskentelyyn.  Aulikki jaksoi yhä uudelleen ja uudelleen neuvoa, innostaa ja selittää asioita sekä laatia selkeitä ohjeita. 

Aulikki ja Ikinörtti.  Aulikki oli yli kymmenen vuotta Ikinörtin ylläpitäjä ja hän sai niin minut kuin monen muunkin rohkaistuksi kirjoittamaan. Aulikin ennakkoluulottomuus uusia asioita kohtaan ja halu tietoteknisten taitojen kehittämiseen ohjasi myös meitä muita.

Harvoin tapaa sellaisia ihmisiä, jotka jaksavat opettaa ja kannustaa toisia yhtä pyyteettömästi kuin Aulikki.  Häneltä saivat oppia sekä opastajat että opastettavat. Kiitos Aulikki!

Tutustuin Aulikkiin Kampin palvelukeskuksessa, missä aloitin opastustyöt vuonna 2022. Hyvin pian meistä tuli läheiset kaverit, joita yhdisti ikääntyneiden auttaminen tietotekniikan käytössä. Tiistaisin opastuksen jälkeen menimme porukalla yhteiselle lounaalle. Hyväntuulisina kerroimme pienistä sattumuksistamme viikon varrelta. Me seniorit jaoimme digitaidot, mutta myös murheet ja ilot! 

Muistan Aulikin valoisana ja avoimena henkilönä. Hänen kanssaan pystyi keskustelemaan mistä aiheesta tahansa, oli aiheena sitten mökkeily tai digiasiat. Mukavia kohtaamisia varsinkin Kampin opastuksen jälkeisellä lounaalla. Osanottoni omaisille.

Surukseni sain kuulla että Aulikki on poistunut keskuudestamme

Aulikin tapasin Enter ry:n toiminnoissa Kampin opastajien ryhmässä sekä "Älypiirissä" joka on Enterin Kampin opastajien opintokerhotyyppinen hieno juttu tarkoituksenaan opettaa keskenämme meille tietoteknisiä uusia asioita, siellä Hänen tiedonjanonsa näkyi ja ystävällisyytensä loisti .... Erityisesti huomioin hänen käyttävän Sony-Ericssonin  Älypuhelinta lähes ainoana joukossamme (luulin ymmärtäväni syyn miksi) 

Aulikki oli hieno tuttavuus, arvostin häntä suuresti.  Kun joku henkilö astuu huoneeseen jotain aina tapahtuu,  Aulikin tullessa tunsin aina onkinlaista hyvyyttä ja iloa ...

Osanottoni Aulikin poismenon johdosta

Aulikki oli aidosti kiinnostunut siitä, mitä toisilla oli sanottavaa. Hän oli erinomainen kuuntelija ja otti toiset huomioon kannustaen ja rohkaisten. Hän oli helposti lähestyttävä, älykäs ja karismaattinen. Aulikin huomasi, vaikkei hän tehnyt itsestään numeroa. Aulikki oli hieno ja lämmin ihminen.

Kiitollisena Aulikkia muistaen ja omaisten suruun osaa ottaen.

Kun tulin Enterin viestintään töihin Aulikki otti minut lämpimästi vastaan. Meillä synkkasi heti. Aulikki oli silloin jo vuosia ollut yhdistyksen viestinnän voimahahmo. Hän perehdytti minut toimintaan ja auttoi minut alkuun. Hän oli minun Enter-äitini.

Yhteistyö jatkui viestintäryhmässä. Aulikin kanssa oli mukava työskennellä. Hän oli idearikas, yhteistyöhaluinen ja auttavainen. Hän tuki aina, jos minulla oli jotain villejäkin ideoita. Kannustus rohkaisi luottamaan omaan näkemykseen - senioreille viestimisen ei tarvitse olla ryppyotsaista vaan voi olla myös humoristista.

Yksi hauska muisto on se, kun Aulikin ja Pihkalan Matin kanssa menimme digiopastusten markkinointitarkoitoituksessa “sisustamaan” Kalliolan setlementtitalon päädyssä sijaitsevaa lasikoppia, Mutterigalleriaa. Koristelimme “näyteikkunan” Enterin oranssilla ja kalustimme sen seniorikohderyhmää osoittamaan keinutuolilla ja muulla “muka” ikäihmisten rekvisiitalla.

Aulikille on voinut jakaa myös oman elämän juttuja ja hän oli kyllä ihan ystävä minulle. Maailma olisi parempi paikka kun olisi enemmän hänenlaisiaan. Hän oli luova, monipuolinen, lämmin, sivistynyt, huumorintajuinen, hieno ihminen. Vaatimatonkin ihminen voi olla suuri. Olen iloinen ja kiitollinen, että olen saanut tuntea hänet.

Kiitos kaikesta Aulikki! Olisitpa vielä täällä!

Osanottoni läheisille.

Jenni Blomqvist, Enterin viestintäkoordinaattori

10 vuoden aikana teimme yhdessä monenlaista. Jään kaipaamaan niitä hetkiä, Aulikin näkemyksiä ja lämmintä olemusta. Aulikki antoi valtavasti osaamistaan Enterin hyväksi ja pidän hienona sitä, että hänen kädenjälkensä tulee näkymään Enterin toiminnassa vielä pitkään.

Syvästi kaivaten Juulia Andersson, Enterin toiminnanjohtaja

Minä, joka olen ottanut digitaalisen asioinnin riemulla ja asioita helpottavana vastaan, sain nyt täyden läimäyksen vasten kasvoja. Digitaalinen asiointi on aiemmin tuntunut sujuvalta ja arkea helpottavalta. Läheisen kuoleman jälkeen kuolinpesän asioiden selvittäminen kuitenkin paljasti, miten vaikeaksi asiointi voi muuttua, kun vainaja on ottanut käyttöön digitaalisen asioinnin, ja kaikki asiointi on ollut sähköistä.

Kuolema yllättää aina, vaikka kyseessä olisi jo hyvin iäkäs henkilö. Onneksi suomi.fi- ja DVV:n sivustoilla on todella hyvät muistilistat, mitä kuolinpesän tulee tehdä. Ne kaivoin esille, vaikka olen aiemmin vanhempieni kuolinpesien asiat hoitanut.

Koska kenelläkään ei ollut mitään tietoa vainajan asioista ja viimeisestä tahdosta, aloitimme asioiden selvittelyn siitä, että lähdimme vainajan kotiin etsimään asiakirjoja, joista selviäisivät esimerkiksi pankki-, vakuutus- ja liittymäasiat sekä muut tärkeät asiat. Paperisia dokumentteja löytyi vain satunnaisesti ja nekin olivat vanhoja. Kävi ilmi, että hän oli siirtynyt viranomais- ja palveluviestinnässä sähköiseen asiointiin. Kaikki tieto oli siis digitaalista.

Digi iskee kasvoille

Sähköisiin viranomaisviesteihin liittyy oma ongelmansa. Kun tieto kuolemasta on tullut DVV:lle, niin sen jälkeen palveluihin ei enää pääse kirjautumaan. Ohjeistusta, miten toimia, löytyy kuitenkin viranomaisen sivuilta, ja esim. suomi.fi-viestejä voi pyytää toimittamaan paperisina DVV:n kirjaamoon lähetetyn pyynnön kautta. Tässäkin kuluu aikaa ja viestin lähettäjä voi itse päättää, mitä viestejä paperilla kuolinpesälle toimittaa.

Tässä tapauksessa tieto kuolemasta päivittyi rekistereihin todella nopeasti (alle 2 vuorokaudessa), joten kaikki mahdollisuudet kirjautua viranomaisten digipalveluihin ja suomi.fi-postilaatikkoon sulkeutuivat. Puhelimessa näkyi, että viranomaisviestejä on saapunut suomi.fi:n kautta, mutta sisältöihin ei enää pääse käsiksi, vaikka tunnukset ovat tiedossa. Sosiaalisen median tilejä on mahdollista sulkea erillisin pyynnöin (tai koska tunnukset ovat tiedossa, niin kuin tässä tapauksessa) ihan itse kuolinpesän toimesta, mutta se ei ratkaise käytännön asioiden hoitamista.

Virkatodistukset

Ensimmäiseksi kannattaa tilata virkatodistukset, koska niiden toimitusajat ovat pitkät, 2–3 viikkoa, ja ilman niitä moni käytännön toimi ei etene. Tosin DVV yllätti iloisesti ja toimitti väestörekisteritodistuksen sähköisesti reilussa viikossa, koska pyysin sitä kiirehtimään, mutta seurakunnan todistusta odotetaan edelleen. Virkatodistukset, joista käy ilmi kuolinpesän osakkaat ja se, että henkilö on kuollut, vaaditaan mm. vuokrasopimuksen päättämiseen. Lisäksi tarvitaan erikseen todistus kuolemasta ja hautauslupa. Tilannetta mutkistaa, jos vainaja on asunut myös ulkomailla, joten osa tarvittavista todistuksista perunkirjaa varten joudutaan hankkimaan suurlähetystöjen ja kunniakonsuleiden kautta, mutta niiden tiedot löytyvät helposti DVV:n sivuilta.

Ulkomailla asuvat kuolinpesän osakkaat

Perukirjan laatimiseen tuo omat lisämausteensa, jos osakkaita asuu vakituisesti ulkomailla. Silloin tarvitaan elossaolotodistukset, jotka heidän pitää pyytää sen hetkisen asuinmaan asuinpaikan viranomaiselta ja niidenkin saamisessa voi kestää aikaa. Lisäksi tarvitaan yleisvaltakirjat kaikilta kuolinpesän osakkailta, jotta asioita voidaan hoitaa yhden henkilön toimesta. Näidenkin saaminen vie helposti aikaa.

Pankki

Pankkiasioiden hoitamiseksi pankit vaativat yksilöidyt valtakirjat (jokaisella pankilla tietenkin omansa) yhdelle pesänosakkaista. Pesän osakkuus pitää osoittaa joko virkatodistuksella tai perukirjalla.

Valtakirjat tulee toimittaa pankille sähköisiä kanavia käyttäen, mutta kaikilla osakkailla ei välttämättä ole käytössä tarvittavia tunnistautumisvälineitä esim. suomalaisia pankkitunnuksia tai mahdollisuuksia hoitaa asioita verkossa. Asian hoitamiseksi täytyy tehdä vähän luovia ratkaisuja.

Tämä pankkien käytäntö aiheuttaa käytännön ongelma, koska valtakirjoista huolimatta pankkiasioita ei voi hoitaa ennen perunkirjoitusta. Kuolinpesä ei myöskään saa tietoa laskuista, jotka tulevat suoraan pankkiin e-laskuina. Kuolinpesän laskuja voi laittaa maksuun kuka tahansa pesän osakkaista pankin sähköisen palvelun kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että maksuja voidaan joutua tekemään puutteellisilla tiedoilla ja toivoa, että tilillä on katetta. Tosin kuolinpäivän tilin saldotodistus lähetetään vainajan viimeiseen osoitteeseen ja tulee siten jossain vaiheessa kuolinpesän tietoon. Lisäsi pesän varoista on ensisijaisesti maksettava hautaukseen menevät kustannukset.

Myös pankin asiakaspalvelun tavoittaminen on haastavaa: käyntiasiointi edellyttää usein ajanvarausta, ja käyntiaikaa ei voi varata chat-kanavan kautta vaan vaatii puhelinsoiton asiakaspalveluun. Jonotusajat puhelinpalvelussa ovat todella pitkät. Perusasioiden selvittäminen (esimerkiksi missä muissa pankeissa vainajalla on ollut tili, kuin siinä, jonka pankkikortti löytyy lompakosta) voi tästä syystä viivästyä.

Digipalvelut auttavat asioinnissa

Hautaustoimiston kanssa asiointi sujuu helposti. Monilla toimijoilla on sähköisiä alustoja, joiden kautta voi suunnitella hautajaiset ja vertailla palveluja ja hintoja. Lisäksi osa toimijoista tarjoaa työkaluja perunkirjan tekemiseen. Tiedot perukirjaan voi syöttää itse ja asiantuntija tarkistaa kokonaisuuden. Mahdollisuus kysyä tarkentavia kysymyksiä, jos perukirjan tekoon tulee ongelmia, viestitoiminnon kautta helpottaa etenemistä. 

Yhteenvetona digitaalinen asiointi helpottaa usein palvelujen tilaamista ja hintojen vertailua, mutta kuolinpesän selvittämisessä se voi edelleen aiheuttaa merkittäviä viiveitä ja katvealueita. Viranomaisille soitettaessa neuvontaa saa asiallisesti, ja kysyttyihin asioihin on vastataan ilman valtakirjoja. Tämä pätee myös virkatodistusten tilaamiseen. Kannattaakin soittaa suoraan seurakuntayhtymille ja kysyä neuvoa, he auttavat auliisti.

Mutta valoa on jatkossa näkyvissä tunnelin päässä kuolinpesän digiasioissa. Löysin DVV:n sivuilta alla olevan tiedon:

DVV: Verohallinto ja Digi- ja väestötietovirasto kehittävät digitaalisia palveluita kuolinpesille

Kuolinpesien asiointi helpottuu vuodesta 2027 alkaen

Digi- ja väestötietovirasto ja Verohallinto kehittävät yhteistyössä digitaalisia palveluita helpottamaan kuolinpesien asiointia. Digi- ja väestötietovirasto tuottaa kuolinpesän osakasrekisterin ja Verohallinto toteuttaa OmaVeroon sähköisen asioinnin kuolinpesille.

Digi- ja väestötietovirasto tuottaa kuolinpesän osakasrekisterin, joka korvaa nykyiset sukuselvitykset. Tavoitteena on koota rekisteriin tarvittavat tiedot kuolinpesän osakkaista automaattisesti, mikä korvaa nykyisen tavan tilata sukuselvityksiä useista eri rekistereistä. Kuolinpesän osakkaat voivat tilata osakastiedot OmaVerossa.

Verohallinto kehittää OmaVeroon osion kuolinpesän asiointia varten.

Vuodesta 2027 alkaen OmaVerossa voi muun muassa:

• tarkistaa ja täydentää kuolinpesän osakasrekisterin tietoja

• täydentää ja lähettää perukirjan ja perintöveroilmoituksen 

• tallentaa kuolinpesään liittyviä asiakirjoja

Saatavilla olevat tiedot vainajan varallisuudesta näytetään kuolinpesän osakkaille OmaVerossa.

Marianne Pentikäinen
Enterin vertaisopastaja, Mäntsälä

Viime vuoden puolella käteeni sattui kirja Digiviidakon selviytymisopas. Tekijä on Markku Salo ja uusimman painoksen julkaisuaika 11/2024. Kirja on nopealukuinen ja helposti ymmärrettävä, ainakin digiopastajille. Vain reilun vuoden vanhana se on ajankohtainen. Moni voi saada siitä uusia ahaa-elämyksiä, kuten itselleni tapahtui.

Kirja sisältää suuren määrän hyviä ohjeita ja selityksiä moneen ihmetystäkin aiheuttavaan ilmiöön. Asiat on kerrottu ymmärrettävästi, mutta pieni riski lukijalle voi olla, että kaikki termit ja käsitteet eivät ole tuttuja.

Kirjan sisältö on tavallaan kahtiajakoinen. Siinä on paljon yleisiä toimintaohjeita, jotka ovat jo monelle ihan selviä asioita. Sitten on mukana myös yksityiskohtaisia, jopa teknisiä neuvoja.

Uudempaan painokseen (2024) on lisätty tekoälyä koskevia asioita. Yleisohjeina ne ovat ihan hyviä, mutta vuodessa kahdessa maailma kehittyy myös monien ohjeiden ohi ja yli. Tätä aluetta on aktiivisesti seurattava.

Malttiminuutti ja ennaltaehkäisy

Yleisten ohjeiden parasta antia on ”malttiminuutti”: pysähdy ja harkitse uusissa tilanteissa. Digimaailmassa kannattaa lisäksi pyrkiä ongelmien ennaltaehkäisyyn. Se tarkoittaa harkinnan ohella esimerkiksi sitä, että anna itsestäsi mahdollisimman vähän tietoa mihinkään.

Jos haluat käyttää jotain palvelua, esim. Facebookia, tietojen pääsyn rajaus pitäisi asettaa mahdollisimman tiukaksi, mukaan vain lähimmät kaverit. Oma kokemukseni on, että esimerkiksi Facebookin yksityisyysasetukset kannattaa käydä tarkkaan läpi. Säätöihin saattaa helposti vierähtää jopa tunti ja tavallinen käyttäjä voi tarvita tässä apua.

Nettikauppa ja some – hyötyjä ja riskejä

Nettikauppojen käyttöön on myös hyvää ohjeistusta. Enemmänkin olisi voinut esittää, koska verkkokauppa on koko ajan yleistymässä.

Kirjan some-osuus on sopivan kriittinen. Sen perusteella voisi jopa suositella, että turvallisinta olisi pysyä poissa koko somesta. Tässä tulee aiemmista lukukokemuksista mieleen jo lähes 10 vuotta sitten julkaistu kirja 10 syytä tuhota kaikki some-tilit nyt (kirjoittaja it-guru Jaron Lanier, virtuaalitodellisuuden ”keksijä”). Siinä on esitetty varsin hyvin ne ongelmat, joihin on havahduttu kunnolla vasta viime aikoina.

Elämä ilman somea ja sen ilmiöitä ei taida olla enää mahdollista. Mutta onneksi jokainen voimme tehdä omat valintamme. Valikoitu somen käyttö toimii melko hyvin, kun käytetään harkintaa ja varovaisuutta.

Puhelut ja sähköpostit huijauksen välineinä

Selviytymisoppaan yksityiskohtaisissa havainnoissa esitetään monia mielenkiintoisia seikkoja. Esimerkiksi jos vastataan johonkin outoon puheluun eikä sieltä kuulu mitään, kyse on usein robotin soitosta. Vastaaminen merkitsee sitä, että numerosi siirtyy soittajatahon aktiivilistalle ja itse siirryt kohteeksi ja kauppatavaraksi.

Luotettavaksi tekeytyvät, mutta tosiasiassa epämääräiset sähköpostit tuovat ongelmia. Oma osoite on puhelinnumeroiden lailla kauppatavaraa, mikä ilmenee mainospostina ja ihan outoinakin lähestymisinä ja ehdotuksina. Näitä on netti tulvillaan.

Sähköpostin lähteen selvittäminen voisi kuulua jo kansalaistaitoihin. Epämääräisissä sähköposteissa lähettäjäosoite on useimmiten jotain muuta kuin itse viestissä. Ainakin se pitäisi osata ja muistaa tarkistaa. Sähköpostin ns. header-tietojen esiin kaivaminen ja tulkinta on sitten ihan oma taitonsa, mikä onnistuu käytännössä vain osaajilta. Tähänkin löytyy nykyään netistä tulkintapalveluita (header analyzer), joita olen toisinaan käyttänyt ihan onnistuneesti.

Mobiiliturva ja käyttäjän vastuu

Kirjoittaja esittää hyviä havaintoja mm. mobiilivarmenteen, pankkien mobiilisovellusten ja muiden pin-koodeja käyttävien sovellusten tietoturvasta. Viesti kuuluu: mikään ei ole täysin turvallista, varsinkin jos käyttäjä on huolimaton.

Digielämäntaparemontti ja omien tapojen tarkistus

Lopussa oleva kappale ”Digielämäntaparemontti” ei ole kovinkaan kattava tai syvällinen analyysi. Sen ansioksi voi kuitenkin sanoa, että itse kunkin kannattaa katsastaa omat käyttötapansa ja arvioida sitä, mikä oikeasti on tarpeellista. Tietoturva- ja riskipaikat kannattaa toistuvasti tarkistaa, itse tai jonkun osaavamman kanssa. Näin välttyy murheilta, ainakin isommilta.

Kenelle kirja sopii?

Kirja sisältää myös sellaisia tiukkoja ohjeita, joita valveutunutkaan diginörtti ei jaksa ottaa käyttöön. Kysymyksenasettelut ovat kuitenkin ihan aiheellisia ja laittavat miettimään, missä voisi parantaa.

Lukukokemus on suositeltava varsinkin heille, joiden tausta ei ole tietotekniikassa, mutta jotka toimivat esimerkiksi Enterin opastajina. Eikä kertaus ole haitaksi ICT-konkareillekaan.

Helmikuussa 2026

Ilkka Liedes

Kirjan hinta 38 euroa , halvimmillaan 20 euroa (nettihaulla löytyy)

Helmet-kirjastossa vuoden 2024 painosta on 8 kappaletta, helmikuun alussa kaikki olivat varattuja, mutta tilata aina voi, sen saa viikon tai muutaman jälkeen. Ratamo-Lukki- ja Helle-kirjastoissa oli hyvä saatavuus.

Testijakso oli syyskuun ja joulukuun 2025 välisenä aikana. Tammikuussa 2026 testiryhmä kokoontui yhteiseen keskustelutilaisuuteen, jossa käytiin läpi testijakson tuloksia. Tulokset esitellään tässä. 

Kielivalinnat ja terminologia digitaalisissa palveluissa

Useimmiten kielen valitseminen palveluissa oli helppoa. Vaihtoehdot olivat selkeitä ja ne löytyivät helposti valikosta. Useat testiryhmän jäsenet kiinnittivät huomiota siihen, että termejä ei käytetty johdonmukaisesti. Tämän vuoksi digitaalisissa palveluissa toivottiin yhtenäisempää terminologiaa. Asioiden hoitaminen on hankalaa palveluissa, joissa termit vaihtelevat, jopa saman digitaalisen palvelun sisällä. Joskus ruotsinkieliseltä sivulta saattoi myös yllättäen löytyä suomenkielistä tekstiä, jota ei jostain syystä ollut käännetty.

Erot julkisten ja kaupallisten toimijoiden välillä

Yleisesti ottaen testatut viranomaispalvelut toimivat ruotsiksi erittäin hyvin. Ne toimivat oikein ja sujuvasti, ja kieli oli toimivaa. Kaupallisella puolella ruotsin kielen osalta oli enemmän huomautettavaa. Joissakin tapauksissa ruotsi ei toiminut lainkaan tai se toimi hyvin heikosti. Tätä voidaan osittain selittää sillä, että viranomaisilla on lain mukaan velvollisuus tarjota samat mahdollisuudet asioimiseen sekä ruotsiksi että suomeksi. Kaupallisilla toimijoilla ei ole vastaavaa vaatimusta, vaan kyse on usein kustannuskysymyksestä.

Suorat käännökset ja kielellinen tyyli

Joissakin digitaalisissa palveluissa näkyy selvästi, että ruotsinkielinen teksti on suora käännös suomesta. Tämä näkyy lauserakenteissa, sanavalinnoissa ja kieliopissa, minkä johdosta kieli saattaa tuntua jäykältä ja epäluontevalta. Esimerkkinä nostettiin passiivimuoto, jota käytetään usein suomessa mutta ei toimi samalla tavalla ruotsissa. Suomi on yleisesti ottaen muodollisempi kieli, kun taas ruotsissa käytetään usein “me”- tai “sinä”-muotoa, mikä tekee kielestä ja palvelukokemuksesta käyttäjäystävällisemmän ja henkilökohtaisemman. Ruotsissa käytetään epämuodollisempaa kieltä kuin Suomessa, ja testiryhmässä esitettiin näkemyksiä siitä, että tässä suhteessa voitaisiin paremmin ottaa mallia Ruotsista eikä pelätä sitä, että kieli kuulostaisi ruotsilta, jota puhutaan Ruotsissa.

Keskustelimme myös palvelujen ruotsinkielisten sivujen verkko-osoitteista. Käyttäjää helpottaisi, jos verkko-osoitteet päättyisivät “/sv”. Tämä helpottaisi helpottaisi esimerkiksi silloin, kun käyttäjä kirjoittaa osoitteen itse hakukenttään. Tällä hetkellä palveluista löytyi erilaisia ratkaisuja, kuten “/svenska” tai siten, että “/sv” ei ollut linkin lopussa vaan jossain keskellä.

Ylipäänsä ryhmä oli tyytyväinen siihen, miten useimmat digitaaliset palvelut toimivat ruotsiksi. Esille nousi joitakin parannusehdotuksia, mutta ne liittyivät enemmän palvelujen yleiseen toiminnallisuuteen kuin itse ruotsin kieleen.

Testperioden var mellan september och december 2025. I januari 2026 hade testgruppen ett gemensamt diskussionstillfälle där vi diskuterade hur testperioden hade gått och vilka resultat man hade kommit fram till. Resultaten presenteras här.

Språkval och terminologi i de digitala tjänsterna

Det var oftast enkelt att välja språk i tjänsterna. Alternativen var tydliga och gick bra att hitta i menyn. En sak som flera medlemmar i testgruppen hade reagerat på var att termerna ofta inte används konsekvent. Det fanns därför en önskan om samordnad terminologi i de digitala tjänsterna. Det är svårt att sköta sina ärenden i tjänster där termerna varierar i väldigt hög grad till och med inom samma digitala tjänst. Ibland kunde man också plötsligt hitta en finsk text på en svenskspråkig sida som inte översatts av någon orsak.

Skillnader mellan offentliga och kommersiella aktörer

Överlag fungerade de myndighetstjänster som testades väldigt bra på svenska. De fungerade korrekt, smidigt och språket var fungerande. På den kommersiella sidan fanns mer att påpeka om det svenska språket. Ibland fungerade svenskan inte alls eller väldigt dåligt. Detta kan delvis förklaras med att myndigheterna enligt lag måste erbjuda samma möjligheter på svenska och på finska. Samma krav finns inte hos kommersiella aktörer utan där är det ofta en kostnadsfråga.

Direktöversättningar och språklig stil

I vissa digitala tjänster kan man tydligt se att den svenska texten är en direkt översättning från finskan. Man kan se det på satskonstruktionerna, ordval och grammatiken som ibland känns stel och onaturlig på svenska. Ett exempel är passivformen som ofta används i finska som inte fungerar på samma sätt på svenska. Finskan är i allmänhet ett mer formellt språk medan man i svenskan ofta använder “vi” eller “du” som gör språket och bemötandet mer användarvänligt och personligt. I Sverige används ett mer informellt språk än i Finland och det framfördes åsikter om att man kunde vara bättre på att ta modell av Sverige i det här avseendet och inte vara rädd för att språket ska låta rikssvenskt.

Vi diskuterade också webbadresserna till tjänsternas svenska sidor. Det kunde underlätta att webbadresserna slutade med “/sv” för att underlätta till exempel då man själv skriver in webbadressen i sökfältet. Nu hittades varianter med “/svenska” eller att “/sv” inte var i slutet av länken utan någonstans i mitten.

Överlag var gruppen nöjd med hur de flesta digitala tjänsterna fungerar på svenska. Vissa förbättringsförslag kom fram, men de hade i större utsträckning att göra med tjänstens funktionalitet över lag än det svenska språket.

Kun puhelin ja tietokone on yhdistetty, voit nähdä tekstiviestit ja ilmoitukset suoraan tietokoneen näytöllä sekä vastata viesteihin näppäimistöllä. Lisäksi voit siirtää kuvia puhelimesta koneelle helposti ja jopa vastata puheluihin tietokoneen kautta. Puhelinta ei tarvitse ottaa käteen, vaan sen voi jättää pöydälle tai lataukseen.

Ennen aloittamista tarvitset Android-puhelimen, Windows-tietokoneen, toimivan internet-yhteyden sekä Microsoft-tilin, jolla kirjaudut molemmille laitteille.

Aloita avaamalla tietokoneella Puhelinlinkki-ohjelma. Voit etsiä sen painamalla Windows-näppäintä ja kirjoittamalla hakukenttään “Puhelinlinkki”. Puhelimessa avaa Play Kauppa ja etsi sovellus nimeltä "Link to Windows", “Linkki Windowsiin” ; joissakin puhelimilla se on valmiiksi asennettuna.

Kun ohjelmat ovat auki, kirjaudu sisään samalla Microsoft-tilillä sekä puhelimessa että tietokoneessa. Tietokone ja puhelin ohjaavat sinua yhteyden muodostamisessa. Puhelin tulee myös pyytämään erilaisia lupia, kuten oikeutta käyttää viestejä, puheluita ja ilmoituksia. Jotta yhteys toimii kunnolla, kaikki pyydetyt luvat kannattaa sallia.

Yhdistämisen jälkeen voit lukea ja lähettää viestejä, nähdä ilmoitukset, vastata puheluihin ja siirtää kuvia helposti suoraan tietokoneen näytöltä. Jos viestejä ei näy, kannattaa tarkistaa, että kaikki luvat on annettu. Jos yhteys ei toimi, varmista että molemmat laitteet ovat internetissä ja käynnistä laitteet tarvittaessa uudelleen. Käyttö ei riko puhelinta, ja yhteyden voi halutessaan katkaista milloin vain. Asetuksia voi myös muuttaa myöhemmin.

Link to Windows -sovelluksen voit ladata Android-puhelimeesi Google Play -kaupasta

Sovellusta tarvitaan, jos se ei ole valmiiksi asennettu laitteeseen. Jos puhelimessasi on tämä jo valmiina (esim. joissakin Samsung-malleissa), voit vain avata sen ja seurata yhdistämisohjeita.

Mitkä puhelimet tukevat kehittyneimpiä Link to Windows/Phone Link -ominaisuuksia?

Tarkimmat ja ajantasaisimmat tiedot kehittyneimpien Link to Windows - ja Phone Link -ominaisuuksien tuetuista laitteista löytyvät Microsoftin omalta Tuetut laitteet -sivulta.

Tällä hetkellä vain tietyt Android-puhelimet tukevat kaikkein edistyneimpiä toimintoja, kuten sovellusten suoratoistoa, näytön peilausta, pikayhteyspistettä, tiedostojen raahaamista ja pudottamista sekä syvää integraatiota Windowsin kanssa.

Laajimmat ja monipuolisimmat ominaisuudet löytyvät Samsungin malleista, sillä Samsungilla ja Microsoftilla on erityinen kumppanuus, joka mahdollistaa syvemmän käyttöjärjestelmätason integroinnin. Myös HONORin, OnePlussan, OPPO:n, Realmen, ASUS ROG Phonen ja vivon tietyt mallit tukevat näitä ominaisuuksia. Esimerkiksi Samsungin Galaxy S25 -sarja, Galaxy Z Flip7, Galaxy Z Fold7 sekä Tab S11 -tabletit ovat kattavasti tuettuja. HONORin Magic-sarja, OnePlussan koko mallisto, OPPO:n Reno-sarja, Realmen puhelimet, ASUS ROG Phone 8 -mallit ja vivon X Fold - ja X-sarjat kuuluvat myös täysin tuettuihin laitteisiin.

Syynä siihen, että vain rajattu määrä puhelimia tukee näitä edistyneitä toimintoja, on Microsoftin mukaan se, että ominaisuudet vaativat syvää käyttöjärjestelmätason integraatiota, valmistajayhteistyötä ja tietyntyyppisiä laitteistokomponentteja. Tästä syystä erityisesti Samsung pystyy tarjoamaan kaikkein laajimman ja saumattomimman tuen.

Jokainen tuntee yhdistystä enemmän tai vähemmän oman kohtaamispintansa kautta. Monelle Enterin toiminta tai sen puitteet ja toimintakenttä ovat voineet osin jäädä vieraiksi. 

- Olkaa hyvät, saammeko esitellä ikäihmisten tietotekniikkayhdistys Enterin: 

Opastus yhdistyksen päätoimintana

Enter ry toimii Uudellamaalla ja opastusta järjestetään tällä hetkellä n. 80 opastuspisteessä.

Enterin hallitus on kirjannut, että yhdistyksen tahtotila on tarjota korkeatasoista, vastuullista ja sosiaalisesti kestävää lähiopastusta Uudellamaalla.

Toimistolaisten työnjako

Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla opastuspisteitä on noin yhteensä noin puolensataa. Näiden alueiden opastustoimintaa koordinoi Hanna Maunula.

Päivi Savolainen koordinoi Uudellamaalla pääkaupunkiseudun ulkopuolisia alueita, lukuun ottamatta kaksikielisiä paikkakuntia. Päivin koordinoimia opastuspaikkakuntia ovat tällä hetkellä Keski-Uudellamaalla Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula, Itä-Uudellamaalla Pukkila, ja Länsi-Uudellamaalla Karkkila ja Vihti.

Sonja Bäckman on aloittanut keväällä 2024 koordinoimaan opastuksia kaksikielisellä paikkakunnilla: Itä-Uudenmaan alueella Porvoo ja Sipoo; Länsi-Uudellamaalla Hanko, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori ja Siuntio, ja pääkaupunkiseudulla Kauniainen. 

Sonjan työnkuvaan kuuluu myös ruotsinkielisen verkkosivun kehittäminen sekä ruotsinkielisten tilaisuuksien  järjestäminen.

Yhdistyksen muut palkatut työntekijät ovat toiminnanjohtaja Juulia Andersson sekä viestintäkoordinaattori Jenni Blomqvist. 

Minne opastuspaikat syntyvät?

Koska Enterin toiminta perustuu vapaaehtoistoimintaan, voidaan uusia opastuspisteitä perustaa silloin, kun löydetään sopivat tilat ja paikkaan saadaan riittävästi sitoutuneita vapaaehtoisia vertaisopastajia. 

Paikoin teemme myös yhteistyötä esimerkiksi Eläkkeensaajien keskusliiton Verkosta virtaa -toiminnan kanssa, jotta pystymme yhdessä ylläpitämään opastuspistettä.

Enter ry on linjannut, että yhdistyksen vapaaehtoiset tekevät lähiopastusta julkisissa tiloissa (kuten kirjastoissa ja palvelukeskuksissa) ja etäopastusta SeniorSurfin Etäopastus-palvelun kautta. 

Enter ei tee kotikäyntejä, mutta pyrkii auttamaan kodin tietotekniikkakysymyksissä etäopastuksen kautta tai ohjaamalla kotikäyntejä tekevien tahojen pariin.

Mistä muu Suomi saa digitukea?

Enterin toiminta-alue on Uusimaa ja kohderyhmä seniorit. Digitukea tarjoavat toki myös muut tahot.

Valtakunnanlaajuinen Etäopastus-palvelu ja muu digituki

• Valtakunnanlaajuisesti seniorit saavat maksutonta tietotekniikan vertaisopastusta SeniorSurfin ylläpitämästä Etäopastus-palvelusta (linkki Etäopastus-sivulle). 
  
  Palvelussa on opastajina iso joukko sekä enteriläisiä vertaisopastajia että muutamien muiden yhdistysten vapaaehtoisia.
  
  Opastuspyyntöä tehdessä voi halutessaan pyytää opastajaksi tuttua enteriläistä!

• SeniorSurf myös ylläpitää koko maan kattavaa opastuspistekarttaa (linkki karttaan), josta voi löytää paikkakunnittain senioreille tarkoitetut maksuttomat opastukset. 
• Toinen valtakunnallinen digituen tarjoajien listaus on Suomi.fi -palvelutietovarannossa (linkki). Tämä lista kattaa myös julkisten palvelujen tarjoaman digituen sekä myös muut kohderyhmät kuin vain seniorit. 

Myös Enterin sisaryhdistykset tarjoavat vertaisopastusta senioreille

Enter ei ole ainoa ikäihmisten vertaisopastusta tarjoava yhdistys Suomessa. 

Vastaavanlaista toimintaa tarjoaa Pirkanmaalla ATK Seniorit Mukanetti ry, Pohjois-Savossa Savonetti ry sekä Pohjois-Karjalassa Joen Severi ry. Näiden sisaryhdistysten kanssa teemme säännöllistä yhteistyötä. 

Yhdistysten digiopastajat tapaavat vuosittaisessa valtakunnallisessa vertaisopastajatapaamisessa, joita on järjestetty jo yli 10 vuotta.

Enter järjestää tietoiskuja ja tapahtumia

Enterin tapahtumat ovat pääsääntöisesti vapaaehtoisten toteuttamia ja toimiston väki toimii organisointiapuna. Tapahtumien sisältö ja sijainti määräytyvät pitkälti sen pohjalta, mitä paikalliset vapaaehtoiset innostuvat tekemään: toisilla paikkakunnilla vapaaehtoiset ovat innokkaita tietoiskujen pitäjiä, toisilla paikkakunnilla vapaaehtoiset haluavat tehdä ainoastaan opastuksia. Tämän vuoksi voimme pitää lähitapahtumia vain satunnaisesti. Laajimman yleisön tavoitamme verkossa pidettävillä etätietoiskuilla. 

Tietoiskujen aiheita ideoi yhdistyksen vapaaehtoisista koostuva Koulutus-toimintaryhmä.

• Tietoiskujen aiheita voi kuka tahansa ehdottaa joko laittamalla viestiä toimistolle tai täyttämällä nettisivun Palaute-lomakkeen.

Osaatko liittyä mukaan etätietoiskuun? 

Se ei ole vaikeaa! Voit pyytää vertaisopastajaa opastamaan, jos kaipaat tukea!

Kaikille avoimia tietoiskuja voi halutessaan kokoontua katsomaan myös porukalla esimerkiksi seniorikerhoihin. 

Enter kannustaa järjestämään yhteisiä tietoiskukatsomoita!

• Lue katsomon järjestämisestä: https://ikinortti.blogspot.com/2021/11/katsomon-jarjestaminen-enterin.html

Enter vaikuttajana

Enterin toiminnan painopiste on opastustoiminta, johon kuuluvat sekä lähiopastuspisteet ja etäopastus, että tietoiskut ja muut erilaiset oppimateriaalit - siis matalan kynnyksen auttava toiminta, jotta ikäihmisten olisi helpompi pärjätä arjessa. Tähän painopisteeseen kohdistuu myös yhdistyksen päärahoitus Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:lta.  Näitä avustuksia haemme vuosittain.

Osa yhdistyksen jäsenistöstä on toivonut, että yhdistys vaikuttaisi vahvemmin käyttöliittymien suunnitteluun, palveluihin sekä palvelujen tuottajiin. Siirtyminen vaikuttamistoimintaan olisi valtava suunnankäännös yhdistyksen toiminnassa ja vaatisi erillisen rahoituksen sekä kohdistettuja työntekijöitä. 

Tällä hetkellä vaikuttamistoimintaa tehdään pienimuotoisesti, pääasiassa digiopastukseen liittyvissä asioissa sekä esimerkiksi Kelan Kanta-järjestöpaneelissa. Jäsenistölle ja opastajille välitetään myös usein pyyntöjä (suljettujen Facebook-ryhmiemme kautta) osallistua erilaisiin käyttöliittymien ja palveluiden testauksiin.

Tekstin koostivat: Juulia Andersson ja Jenni Blomqvist

Löydät joulukalenterin myös Enterin Facebookista ja Instagramista!

24.12.

🎄 Digitaalinen joulutervehdys

Tänään ei opita uutta – vaan käytetään tuttua taitoa hyvään.

Tehtävä:

• Ota kuva tai lyhyt video jouluisesta hetkestä

• Lähetä se yhdelle tärkeälle ihmiselle

• (WhatsAppilla, tekstiviestillä tai sähköpostilla)

• Voit kirjoittaa mukaan vaikka: "Hyvää joulua, ajattelin sinua ❤️"

🎁 Digitaalisuus tuo ihmiset lähemmäs, ei kauemmas.

🎁 Tekniikka on parhaimmillaan silloin, kun se välittää lämpöä.

🎄🌟 Hyvää joulua juuri Sinulle! ❤️

23.12. 

🔗 Näin lisäät linkin Instagram-tarinaan

(Tarinat ovat lyhyitä kuvia tai videoita, jotka näkyvät vain 24 tuntia. Ne näkyvät ympyröinä Instagramin yläreunassa.)

• Avaa Instagram

• Pyyhkäise oikealle tai napauta + ja valitse Tarina

• Ota kuva tai valitse kuva puhelimesta

• Napauta ylhäältä tarrakuvaketta (neliö, jossa hymiö)

• Valitse Linkki 🔗

• Kirjoita tai liitä verkkosivun osoite

• Valitse Valmis

• Julkaise tarina

➡️ Katsojat voivat napauttaa tarinassa olevaa linkkiä ja siirtyä suoraan sivulle.

22.12.

📸 Mikä on kuvakaappaus?

Kuvakaappaus tarkoittaa, että laite ottaa kuvan siitä, mitä näytöllä näkyy.

📱 Puhelimella

Useimmissa puhelimissa (Android ja iPhone):

• Paina virtapainiketta ja äänenvoimakkuuden miinus-painiketta

• Paina ne samaan aikaan, lyhyesti

• Näyttö välähtää ja kuulet äänen – kuva on otettu

• Kuva löytyy Kuvat- tai Galleria-sovelluksesta

Vinkki:

Jos ei onnistu heti, kokeile uudelleen rauhassa – painallus on nopea, ei pitkä.

💻 Tietokoneella

Windows-tietokone

• Paina Windows-näppäin + Shift + S

• Valitse hiirellä alue, josta haluat kuvan

• Kuva tallentuu automaattisesti

Apple Mac

• Paina Command (⌘) + Shift + 4

• Valitse hiirellä alue

• Kuva ilmestyy työpöydälle

💡 Muistisääntö:

Kuvakaappaus = kuva näytöstä

Hyödyllinen, kun haluat esimerkiksi:

• tallentaa ohjeen

• näyttää virheilmoituksen

• lähettää kuvan ruudun näkymästä toiselle

21.12.

Terveystiedot OmaKannassa

OmaKanta www.kanta.fi on valtakunnallinen verkkopalvelu, josta näet omat terveystietosi vuorokauden ympäri.

OmaKannan nettisivustolla voit

• lukea hoitoosi liittyvät kirjaukset

• pyytää reseptin uusimista

• tarkistaa laboratorio- ja röntgentutkimusten tulokset

• nähdä vähitellen sosiaalipalvelujen asiakastietoja

• tallentaa oman hoitotahtosi ja elinluovutustahtosi

• vaikuttaa omien tietojesi käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollossa

• selata omia hyvinvointitietojasi ja tallentaa mittaustuloksia

• tarkistaa rokotustietosi.

OmaKannasta on syksyllä julkaistu myös puhelin/tablettisovellus, joka sisältää OmaKannan käytetyimpiä toimintoja.

Sovelluksessa voit:
- katsella ja uusia reseptejäsi
- tilata ilmoitukset uusista ja uusituista resepteistä
- katsella lääkärin ja hoitajan kirjauksia
- kirjautua sisään helposti ja turvallisesti itse valitsemallasi tunnusluvulla tai sormenjälki- tai kasvojentunnistuksella.

Haluatko kuulla lisää sovelluksesta?

Enterin ja Kelan tietoisku OmaKanta-sovelluksesta ti 20.1. klo 14

Ilmoittaudu: https://www.entersenior.fi/tapahtumat/omakanta-sovellus/

20.12.

💔 Mikä on romanssihuijaus? ❤️‍🩹 Miten selvitä romanssihuijauksesta?

Romanssihuijaukset leviävät Suomessa ja maailmalla. Romanssihuijaus tai rakkauspetos on talousrikos, jossa tekijän tarkoituksena on huijata rahaa.

Romanssihuijauksen kokija kokee olevansa (etä-)parisuhteessa, vaikka todellisuudessa häntä vastassa viestittelykaverina on rikollinen tai rikollisjoukko. Suurten taloudellisten menetysten lisäksi romanssihuijaukset aiheuttavat kokijoilleen ja heidän läheisilleen häpeää, velkaantumista, masennusta, ahdistusta sekä sosiaalisten suhteiden ristiriitoja. Tekijälle romanssihuijaukseen syyllistyminen voi aiheuttaa henkisesti vaikeasti käsiteltäviä arvoristiriitoja.
 

❣️ Omatuki romanssihuijauksen kohdanneelle

Omatuki on suunnattu itsenäisesti läpikäytäväksi materiaaliksi romanssihuijauksen tai sen yrityksen kohdanneelle:
www. nettideittiturva.fi/omatuki

19.12.

Suomi.fi-viestit

Suomi.fi-viestit on kansalaisen sähköinen postilaatikko viranomaisposteille 12.1.2026 alkaen. Palvelun avulla luet viranomaisten lähettämät kirjeet sähköisessä muodossa joko Suomi.fi-mobiilisovelluksella tai verkkopalvelussa osoitteessa suomi.fi/viestit.

Suomi.fi-viestit tulee käyttöön jokaiselle digitaalisesti asioivalle täysi-ikäisille, kun henkilö tunnistautuu vahvasti ensimmäisen kerran jonkin viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun.

Jos asiointipalveluja ei käytä digitaalisesti, viranomaiskirjeet tulevat kotiin postitse, kuten tähänkin asti.

DVV järjestää tammikuussa 2026 kaikille kansalaisille suunnatut webinaarit digitaaliseen viranomaispostiin siirtymisestä. Tilaisuuksia on kaksi suomeksi, yksi ruotsiksi ja yksi englanniksi.

Katso tilaisuuksien ajankohdat ja ilmoittaudu: https://www.suomi.fi/uutiset/viranomaisposti-muuttuu-sahkoiseksi-osallistu-infotilaisuuksiin-tammikuussa-2026 

Tilaisuudesta tulee myös tallenne.

18.12.

Instagram: Mitä tarkoittaa “linkki biossa/profiilissa”?

🔗Koska Instagramin kuvan/videon saatetekstiin ei saa laitettua linkkiä, saattaa tekstissä joskus lukea "Linkki biossa" tai "Linkki profiilissa".

• Profiili = Instagramin (tai muun somepalvelun) oma sivu, jonne pääsee napauttamalla käyttäjän nimeä.

• Bio = lyhyt teksti profiilissa, jossa kerrotaan kuka käyttäjä on.

• Linkki = verkkosivun osoite, jota voi napauttaa päästäkseen nettiin.

Yhdessä: Linkki biossa/profiilissa
= käyttäjän profiilisivulla on napautettava osoite, joka vie sinut toiselle verkkosivulle.

📌 Esimerkkejä linkeistä biossa:

1. Ravintola: linkki ruokalistaan tai pöytävaraukseen.

2. Kauppa: linkki verkkokauppaan tai joulualennuksiin.

3. Hyväntekeväisyys: linkki lahjoitussivulle.

4. Kirjailija: linkki uuteen kirjaan tai kirjan esittelysivulle.

17.12.

📱 Instagram lyhyesti: Syöte, Tarinat ja Kelat (Feed, Stories ja Reels)

Tutustu Instagramiin! Instagramissa näytetään nykyään kuvia ja videoita eri "paikoissa".

• Feed = Syöte
  (Paikka, jossa näkyvät pysyvät kuvat ja videot.)

• Stories = Tarinat
  (Vuorokauden ajan näkyvät kuvat ja videot.)

• Reels = Kelat 
  (Pystysuuntaiset videopätkät.)

🏠 Syöte (etusivu) – “kuvakirja, jota selaat alaspäin”

Syöte on Instagramin pääsivu, jonne ihmiset julkaisevat kuvia ja videoita, jotka pysyvät siellä näkyvissä pysyvästi, ellei niitä poisteta.

Miltä se näyttää?
Kuvia ja videoita, joita selaat alaspäin kuten sanomalehteä.

Mitä sinne laitetaan?
Tavallisia kuvia elämästä, matkakuvia, lemmikkejä, reseptejä, maisemia – mitä vain haluaa jakaa pitkäaikaisesti.

Muistisääntö:
Syöte/Etusivu = pysyvät kuvat ja videot.
 

⏳ Tarinat – “päivän kuvat, jotka katoavat vuorokaudessa”

Tarinat ovat lyhyitä kuvia tai videoita, jotka näkyvät vain 24 tuntia.

Ne näkyvät ympyröinä Instagramin yläreunassa.

Mitä sinne laitetaan?
Pieniä hetkiä päivästä: kahvikuppi, sää, pieni video kävelyltä – ei tarvitse olla hienoa tai pysyvää.

Muistisääntö:
Tarinat = yhden vuorokauden ajan näkyvät kuvat ja videot
 

🎬 Kelat – “lyhyet, vauhdikkaat videot”

Kelat-videot ovat lyhyitä, pystysuoria videoita, jotka muistuttavat TikTok-videoita.
Niissä voi olla musiikkia, tekstiä tai hauskoja efektejä.

Mitä siellä näkyy?
Tansseja, vinkkejä, ruoanlaittoa, matkailua, eläinvideoita – eli lyhyitä ja viihdyttäviä pätkiä.

Muistisääntö:
Kelat = lyhyet videot, joita katsot pystyssä ylöspäin pyyhkäisemällä.

🎁 Yhteenveto yhdellä lauseella:

• Syöte/Etusivu = pysyvät kuvat ja videot

• Tarinat = 24 tuntia näkyvät hetket

• Kelat = lyhyet ja nopeat videot

16.12.

Hautahaku.fi

Talvipimeällä kynttilöitä tuikkiva hautausmaa on kaunis näky. Tunnetko jo Hautahaku-palvelun? Löydät sen osoitteesta www.hautahaku.fi

Hautahaku on luotu helpottamaan mukana oleville hautausmaille haudattujen vainajien hautapaikkojen löytämistä. Hautahaussa on noin 895 000 hautapaikan tiedot.

Voit etsiä hautapaikkaa palvelusta syöttämällä ensin vainajan sukunimen. Hakukentässä sukunimi näkyy aina ennen etunimiä. Hakua voi tarvittaessa rajata syntymä- ja kuolinvuoden tai hautausmaan mukaan. Palvelun sisältämä karttapalvelu näyttää haudan sijainnin hautausmaalla.

15.12.

Mitä tarkoittaa kaksivaiheinen tunnistautuminen (2FA)?

Kaksivaiheinen tunnistautuminen (2FA) tarkoittaa sitä, että kirjautuessa käytetään kahta eri tapaa todistaa, että sinä olet sinä.

Ajattele sitä niin kuin kotiovea, jossa on sekä avain että varmuusketju:

• avain = salasana

• varmuusketju = toinen varmistus (esim. puhelimeen tuleva koodi)

Miksi sitä käytetään?

Koska pelkkä salasana ei aina riitä. Jos joku arvaa tai varastaa salasanasi, hän ei pääse sisään ilman toista varmistusta.

Miltä se näyttää käytännössä?

1. Kirjaudut sisään normaalisti salasanalla.

2. Saat puhelimeesi lyhyen numerokoodin tekstiviestinä tai sovellukseen.

3. Syötät koodin – ja sitten pääset sisään.

Miksi se on turvallista?

Koska vain sinulla on puhelimesi.
Vaikka joku tietäisi salasanasi, hän ei saa koodia ilman puhelintasi.

Yksinkertaistettuna:

Kaksoisvarmistus = kaksi lukkoa.
Jos toinen murtuu, toinen pitää sinun tiedot turvassa.

14.12. 

Mikä on QR-koodi?

QR-koodi (Quick Response) on kuvana esitetty linkki.  Se on neliönmuotoinen, kaksiulotteinen viivakoodi, joka sisältää tietoa, kuten linkkejä verkkosivuille, tekstiä tai yhteystietoja.

Useimmissa nykypuhelimissa (Android ja iPhone) laitteen kamera osaa lukea QR-koodin suoraan ilman erillistä sovellusta.

📌 Miten QR-koodi luetaan?

1. Avaa puhelimen kamera.

2. Suuntaa kamera kohti QR-koodia.

3. Odota, että puhelimeen ilmestyy pieni ilmoitus.

4. Paina ilmoitusta — puhelin vie sinut oikealle sivulle.

HUOM! Googlen hakupalkissa on pieni kameran näköinen symboli. Se on Google Lens, joka toimii myös QR-koodin lukijana.

📌 Miksi QR-koodia käytetään?

• Se toimii nopeasti ja on helppo.

• Sen avulla ei tarvitse kirjoittaa pitkää nettiosoitetta. (Nettiosoitteet täytyy myös aina kirjoittaa kirjoitusvirheitä)

• Sitä käytetään usein lipuissa, tapahtumissa, ravintoloissa ja maksamisessa.

• Saatat löytää esimerkiksi ravintolapöydän kulmasta QR-koodin, jonka avaamalla löydät ruokalistan, tai kondyktööri lukee junassa matkalipustasi QR-koodin.

⚠️ Onko QR-koodeissa riskejä?

Kyllä, vähän — samalla tavalla kuin nettisivuissa on riskejä.

Mitä voi tapahtua?

• Koodi voi viedä väärälle sivulle, joka yrittää huijata.

• Väärä koodi voi olla liimattu päälle, esimerkiksi pöytään tai mainokseen.

• Koodi voi avata sivun, joka pyytää pankkitunnuksia turhaan.

Miten pysyt turvassa?

• Käytä QR-koodeja vain luotettavista paikoista.

• Jos koodi näyttää oudolta tai on tarra, älä käytä sitä.

• Kun sivu avautuu, katso että se näyttää tutulta.

• Älä koskaan anna pankkitunnuksia, jos et ole varma sivusta.

13.12.

Mikä on älykello?

Älykello on ranteessa pidettävä laite, joka yhdistää perinteisen kellon ja monipuolisen teknologian. Se toimii usein älypuhelimen jatkeena, mutta tarjoaa myös itsenäisiä ominaisuuksia, jotka tukevat hyvinvointia, yhteydenpitoa ja arjen hallintaa.

Pääominaisuuksia:

• Ilmoitukset ja viestit

• Aktiviteetti- ja terveysmittaukset (syke, uni, askeleet)

• Urheilutoiminnot

• Sää ja kalenteri

• Lähimaksaminen

• Musiikin soitto

• GPS ja navigointi

Ostopäätöksessä huomioitavaa:

• Yhteensopivuus oman puhelimen kanssa

• Akun kesto

• Vedenkestävyys

• Tarvittavat ominaisuudet (esim. EKG, sykemittaus)

• Ulkoasu ja muokattavuus

• Hinta

Miksi hankkia älykello?

• Arjen sujuvuus ilman puhelinta

• Motivaatio liikkumiseen

• Hyvinvoinnin seuranta

• Turvallisuusominaisuudet

• Räätälöitävät sovellukset ja kellotaulut

• Helppous urheilun seurannassa.

Älykello ikääntyneelle

Ikäihmiselle sopiva älykello on usein turvallisuuteen ja helppokäyttöisyyteen keskittyvä, tarjoten ominaisuuksia kuten SOS-hätäpainike, GPS-paikannus, lääkemuistutukset ja yksinkertainen puhelutoiminto, jotta omaiset voivat olla helposti yhteydessä ja tietää sijainnin tarvittaessa. 

• Mallit, joissa on eSIM, toimivat ilman puhelinta.

• Jotkin mallit on suunniteltu erityisen helppokäyttöisiksi, kun taas toiset voi yhdistää älypuhelimeen.

• On olemassa tyylikkäitä, huomaamattomia malleja, jotka eivät näytä perinteisiltä "turvakelloilta". 
   

12.12.

Miten tarkistat sähköpostin oikean lähettäjän?

Voit tarkistaa sähköpostin oikean lähettäjän (eli onko viesti oikeasti siitä osoitteesta, josta se väittää tulleensa) näin:

Gmail: klikkaa hiiren kakkospainiketta lähettäjän nimen kohdalla ja näet avautuvassa ikkunassa lähettäjän sähköpostiosoitteen.

Outlook: lähettäjän osoite näkyy, kun avaat viestin, tai viet hiiren lähettäjäkentän päälle

• Tarkista lähettäjän osoite kunnolla

Osoite on yleensä outo tai pitkä.
Esimerkki:
"Posti" info@posti.fi ← OK
"Posti" posti-fi@randomdomain.cn ← HUOM! vaarallinen

• Älä katso vain lähettäjän nimeä, vaan lue koko sähköpostiosoite.

Huijarit käyttävät nimiä, kuten:

• “Posti Delivery”

• “PayPal Support”

• “Customs Office”

+ Tarkista linkit ennen klikkaamista

Vie hiiri linkin päälle (älä klikkaa):

• Näkyykö posti.fi vai posti-track728.xyz?

• Moni huijaussähköposti ohjaa sivulle, joka näyttää oikealta mutta on väärennös.

11.12.

Mistä tiedän onko oma laitteeni vanha tai tulossa käyttöikänsä päähän? Tai mihin saakka sitä päivitetään?

Laitteet ja sovellukset, joita ei enää päivitetä, voivat olla turvattomampia. 

endoflife.date on verkkosivusto, joka tarjoaa tietoa ohjelmistojen, sovellusten ja käyttöjärjestelmien “end of life” -statuksesta — eli minkä ajan kuluttua ne eivät enää saa päivityksiä tai tukea.

• Selvitä laitteesi malli (kts. luukku 6.12.) ja katso sivustolta merkkisi ja mallin tiedot: https://endoflife.date/tags/device

1. Näet, onko laitteesi vielä turvallinen

Voit tarkistaa, saako puhelimesi tai käyttöjärjestelmäsi (esim. Android-versio) vielä tietoturvapäivityksiä.

2. Auttaa päätöksissä – pitääkö päivittää tai vaihtaa laitetta?

Jos laitteesi tuki on loppumassa, tiedät hyvissä ajoin, milloin olisi hyvä vaihtaa uudempaan tai päivittää ohjelmistoversio.

3. Vältät riskit

Vanhat, tuen ulkopuolella olevat laitteet ja sovellukset voivat olla alttiimpia haittaohjelmille ja huijauksille.

10.12.

Miten tai miksi laite tai ohjelmisto voi olla "vanha", vaikka voi vielä toimia?

Jossain vaiheessa ohjelmistot ja laitteet lakkaavat saamasta päivityksiä, sillä kaikilla teknologioilla on oma “elinkaarensa”. Ohjelmistokehittäjät lopettavat uusien päivitysten tekemisen tietyn ikäisiin laitteisiin, koska:

1. Vanha laitteisto ei jaksa uusia ominaisuuksia

Kun laite vanhenee, sen prosessori ja muisti eivät riitä pyörittämään uusia, raskaampia käyttöjärjestelmäversioita.

2. Kehittäjät keskittyvät uudempiin malleihin

Yrityksille on taloudellisesti kannattavampaa ylläpitää vain uudemmista laitteista koostuvaa joukkoa. Vanhat mallit putoavat pois tuesta.

3. Tietoturva muuttuu ja kehittyy

Uudet uhat vaativat uusia suojauksia. Vanhat järjestelmät eivät välttämättä pysty toteuttamaan nykyisiä turvallisuusvaatimuksia.

4. Ohjelmiston ylläpito maksaa

Jokaisen version päivittäminen vaatii testejä, kehitystä ja resurssia. Lopulta vanhojen versioiden ylläpito ei ole enää järkevää.

5. Laitteen elinkaari on suunniteltu tietyn pituiseksi

Valmistajat määrittävät jokaiselle laitteelle tai ohjelmistolle tuki-ajan (esim. Samsungilla 3–7 vuotta mallista riippuen).

Mitä tämä tarkoittaa käyttäjälle?

Kun laite ei enää saa päivityksiä:

• Se voi muuttua turvattomaksi

• Osa sovelluksista ei enää toimi

• Uudet ominaisuudet eivät tule saataville

• Laite voi hidastua tai "kaatua" helpommin

9.12.

Miksi laitteisiin ja ohjelmistoihin pitää tehdä päivityksiä?

Päivitykset ovat kuin auton katsastus – ne pitävät laitteen turvallisena, toimivana ja ajantasaisena. 

Päivitykset ovat tärkeitä useista syistä – osa näkyy käyttäjälle, osa on kulisseissa tapahtuvaa turvatyötä. 

1. Turvallisuus

Päivitykset korjaavat haavoittuvuuksia, joita hakkerit voisivat muuten hyödyntää.
Ilman päivityksiä puhelin on alttiimpi:

• tietomurroille

• haittaohjelmille

• kalastelulle

• identiteettivarkauksille

2. Virheiden ja ongelmien korjaukset

Ohjelmistoissa on aina pieniä bugeja eli ohjelmistovirheitä. Päivityksissä korjataan mm.:

• yhteysongelmia (Wi-Fi, Bluetooth, mobiilidata)

• akun tyhjenemistä aiheuttavia virheitä

• sovellusten kaatumisia

3. Uudet ominaisuudet

Päivitykset voivat tuoda:

• uusia toimintoja (kamera, asetukset, eleet)

• parannettua käytettävyyttä

• parempaa suorituskykyä

4. Laitteen eliniän pidentyminen

Päivitetty puhelin:

• toimii nopeammin

• pysyy yhteensopivana uusien sovellusten kanssa

• säilyttää arvonsa paremmin

8.12.

Mobiilivarmenne

Mobiilivarmenne on suomalainen tunnistautumisväline, joka mahdollistaa turvallisen kirjautumisen eri palveluihin ilman salasanoja. Sen ovat kehittäneet ja ylläpitävät operaattorit DNA, Elisa ja Telia.

Käyttötarkoitus:

• Julkiset palvelut (valtio, kunnat)

• Terveydenhuolto ja vakuutusasiointi

• Muut digitaaliset palvelut, joissa tarvitaan vahvaa tunnistautumista

Edut:

• Turvallinen ja luotettava tunnistautuminen

• Kulkee aina mukana puhelimessa (toimii sekä älypuhelimessa että tavallisessa kännykässä)

• Helppo käyttöönotto itsepalveluna

• Ei vanhenevia salasanoja, riittää oma tunnusluku

Käyttöönotto:

• Saat käyttöösi oman matkapuhelinoperaattorisi kautta

• Tarvitset vain puhelinnumerosi ja itse valitsemasi tunnusluvun

Suositukset:

• Viranomaiset ja tietoturva-asiantuntijat suosittelevat Mobiilivarmennetta pankkitunnusten rinnalla muuhun digiasiointiin

• Käytössä yli 20 000 palvelussa Suomessa

Yhteenveto:

Mobiilivarmenne on helppo ja turvallinen tapa tunnistautua sähköisesti ilman pankkitunnuksia, ja se sopii erityisesti kaikkeen muuhun digitaalisessa asiointiin kuin varsinaiseen pankkiasiointiin.

• Ota yhteyttä operaattorisi asiakaspalveluun tai käy lähimmässä myymälässä. 

• Varmista, että SIM-korttisi tukee mobiilivarmennetta - saat tarvittaessa uuden SIM-kortin operaattoriltasi.

• Todista henkilöllisyytesi operaattorin myymälässä fyysisellä henkilöllisyystodistuksella

• HUOM! Mobiilivarmenne ei toimi eSIM-korteilla.

7.12.

Tiedätkö mikä ero on mobiiliavaimella ja mobiilivarmenteella?

Mobiiliavain on pankkien tarjoama tapa tunnistautua ko. pankin palveluihin, esim. Nordea ID, Säästöpankin Tunnistus tai OP:n Mobiiliavain. Pankin lisäksi sillä voi tunnistautua myös muihin digitaalisiin palveluihin, jotka vaativat vahvaa tunnistautumista, mutta tätä ei suositella. 

Mobiilivarmenne on Telian, Elisan ja DNA:n tarjoama matkapuhelimessasi toimiva kotimainen tunnistautumisväline erilaisiin digitaalisiin palveluihin (muihin kuin pankkiin).

Pankkiasiointiin käytetään pankkien omia tunnuksia. Muuhun digitaaliseen asiointiin suositellaan Mobiilivarmenteen käyttöönottoa.

6.12.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

"Miten löydän kännykästäni tiedon siitä, mikä on sen malli ja ohjelmistoversio? Minulla on Samsung" *)

- Kuinka ratkaista tietotekniikkapulma itsenäisesti, kun apua tarvitsisi nyt ja heti eikä auttajaa ole lähellä?

Tekoälyllä on vastaukset moneen pulmaan! 

Avaa jokin tekoäly kirjoittamalla osoiteriville esimerkiksi

• https://chat.openai.com (tämä on ChatGPT) tai 

• https://copilot.microsoft.com (Microsoftin Copilot) tai

• https://gemini.google.com/ (Googlen Gemini)

Kirjoita kysymyksesi tekstilaatikkoon ja tekoäly vastaa sinulle! 

*) Näin ChatGPT vastasi minulle: 

Tässä tarkat ohjeet Samsung-puhelimelle:

📱 Samsung (Android)

Näin näet puhelimen mallin ja Android- / One UI -version:

1. Avaa Asetukset

– Kuvake, jossa on harmaa rattaan kuva.

2. Vieritä alas ja valitse:

Tietoja puhelimesta
(joissain malleissa Tietoja laitteesta).

3. Näet heti nämä tiedot:

• Laitteen nimi / malli
  Esim. Samsung Galaxy A54, Galaxy S21, Galaxy J5

• Mallinumero
  Esim. SM-A546B

4. Katso ohjelmistoversiot:

Napauta kohtaa Ohjelmistotiedot
→ Näet

• One UI -version (esim. One UI 6.1)

• Android-version (esim. Android 14)

Jos haluat, voit kertoa mitä kohtia näet ruudulla, niin autan sinua löytämään tiedon vaihe vaiheelta.

5.12.

Onko SeniorSurf sinulle tuttu?

Muistatteko aikaa, kun "surffailtiin netissä"? Niinä aikoina startannut SeniorSurf -toiminta on osa Vanhustyön keskusliittoa. SeniorSurf tarjoaa asiantuntijuutta, verkostoja sekä monipuolisia aineistoja valtakunnallisesti, organisaatioiden, vapaaehtoisten sekä seniorien digitaitojen tueksi.

Senior Surf myös koordinoi maksutonta etäopastuspalvelua, jotta jokaisella seniorilla ympäri Suomen olisi mahdollisuus saada apua digilaitteiden ja -palveluiden käyttöön. 

Tutustu: 
www.seniorsurf.fi ja www.etaopastus.fi
 

4.12.

Turvasana huijareita vastaan

Sopikaa vain omassa tiedossa oleva turvasana perheenjäsenen henkilöllisyyden varmistamiseksi huijausyhteydenotoissa.

Niin kutsutuissa "Hei äiti" -huijauksissa petoksen tekijä teeskentelee olevansa uhrin läheinen. Yhteydenotto tulee vieraasta numerosta tai osoitteesta, ja läheinen (jonka ääni on voitu väärentää) pyytää rahaa tai laskun maksamista, koska puhelin on kadonnut tms. 

Sopikaa turvasana, jota kysytte, kun haluatte varmistua siitä, että yhteydenottaja on oikeasti läheisenne!

3.12.

Mikä on Drive?

Drive viittaa tallennusasemaan, eli paikkaan, johon tietokone tai laite tallentaa tiedostoja. Se voi olla fyysinen laite (esim. hard drive, kiintolevy; tai USB-drive, muistitikku) tai pilvipalvelu. 

Nykyään sillä tarkoitetaan usein pilvitallennusta (cloud drive), joita ovat esimerkiksi Google Drive, OneDrive, iCloud Drive. Kun tallennat johonkin näistä, tiedot tallentuvat internetin palvelimille, eivät fyysisesti omaan koneeseen. Kun tiedosto ei ole tietyssä laitteessa, voi kirjautua käsittelemään sitä eri laitteilla tai halutessasi jakaa muille pääsyn tiedostoosi esimerkiksi yhteismuokkausta varten.

Google Drive

Jos sinulla on käytössäsi Gmail, voit käyttää Google-tilisi Drivea. Google Drive on Googlen tarjoama pilvitallennuspalvelu, jonka avulla voit tallentaa, synkronoida ja jakaa tiedostoja eri laitteiden ja käyttäjien välillä. Palvelu tarjoaa 15 gigatavua ilmaista tallennustilaa, johon voi ladata esimerkiksi dokumentteja, kuvia ja videoita. Google Drivea voi käyttää selaimella (selain, kts. luukku 2.12.) , ja siihen on saatavilla myös erilliset sovellukset tietokoneille, älypuhelimille ja tableteille.

2.12.

Selain

"Mitä (verkko)selainta käytät?" - Osaatko vastata?

Toisesta luukusta paljastuu tietotekniikan termi, joka välillä herättää kysymyksiä. 

Internetselain (verkkoselain, selain) on tietokoneohjelma tai sovellus, joka mahdollistaa käyttäjän selata verkkosivustoja ja käyttää internetiä. Selain toimii käyttöliittymänä, joka mahdollistaa verkkosivujen lataamisen ja näyttämisen tietokoneen tai älypuhelimen näytöllä.

Selaimia ovat mm. Chrome, Firefox, Safari, Edge ja Opera.  Kännykässä tai tabletissa voi selaimena olla myös esimerkiksi Samsung Internet.

1.12.

E-Kirjasto

E-Kirjasto on kuntien yhteinen palvelu, josta voit lainata ja lukea e-kirjoja, äänikirjoja ja digilehtiä.

E-Kirjastoa käytetään E-Kirjasto-sovelluksella, jonka voi ladata mobiililaitteen sovelluskaupasta:

• Android: https://play.google.com/store/apps/details?id=fi.kansalliskirjasto.ekirjasto

• Apple: https://apps.apple.com/fi/app/e-kirjasto/id6471490203?l=fi

Tietokoneella käytettävä versio on tulossa keväällä 2026.

Tutustu E-kirjastoon Enterin etätietoiskussa ke 3.12. klo 13-14. Ilmoittaudu:
https://www.entersenior.fi/tapahtumat/e-kirjasto/

Omalla kohdalla kuulonalenema todettiin jo alle kuusikymppisenä työterveyshuollossa, joten siitä alkoi kuulokojeiden käyttö. Kojeet tarjosi alusta lähtien julkinen terveydenhuolto, joka on melkoinen etu suomalaisille, kojeet kun eivät ole halpaa lystiä.
 

Ensimmäisen polven kuulolaitteet

Ensimmäiset vuodet ja vähän pidemmällekin tuli käytettyä yksilöllisesti muotoiltuja ja toki kuulokäyrään sovitettuja korvakäytäväkojeita. Näitä oli vuosien saatossa muistaakseni neljä sarjaa.

Ihan toimivia sinällänsä, mutta kun kaikkia ympäröiviä ääniä vahvistetaan yhtä paljon, niin joukossa ja tilassa kuuleminen tuottaa haasteita.

Jos ja kun yrittää lisätä äänen voimakkuutta, niin lopulta saavutetaan silkka kakofonia. Eri äänitilojen kytkentä on helppoa laitteen napista. Myöhempinä aikoina voimakkuutta ja äänitiloja voitiin säätää myös sovelluksella.

Muutoksen aika

Kahvipöytäkeskustelut saattavat joskus osoittautua kalliiksi ja niinhän siinä kävi, kun entinen työkaveri esitteli uusia korvantaustakojeitaan sekä niiden säätömahdollisuuksia sekä mainitsi tarjouskampanjasta.

Seuraavina päivinä tuli pitkään ja hartaasti tutustuttua uudempien kojeiden ominaisuuksiin, säätämisiin, yhdistettävyyksiin jne. Kun kuulontutkimus oli joka tapauksessa ajankohtaista, niin varasin sitten ajan siitä yrityksestä, joka minulle oli aikoinaan osoitettu.
 

Toisen polven eli mobiilifriikin kuulokojeet

Tutkimuksen perusteella oli järkevää uusia kojeet, koska kuulonalenema vain jatkaa juoksuaan.

Terveydenhuollon kustantamana saa ns. perustason kojeet, mutta niissä ei tehtyjen selvitysten perusteella ollut niitä ominaisuuksia, jotka tarvittiin suoratoistoon mobiiliin. Edessä oli päätös omakustanteisten laitteiden hankinnasta.

Liikkeessä esiteltiin tällaiset ja niiden yhdistettävyyttä omaan Android-laitteeseen testattiin huolella. Puhelimen musiikki toistui ongelmitta ja mikä tärkeintä, myös puhelujen äänet tulivat ja menivät suoraan kuulokojeisiin.

Sain kyseiset kojeet n. viikon käytännön testiin ja kun se sujui ongelmitta, niin oli paluu liikkeeseen. Lainatut palautettiin ja kaivettiin kuvetta – onneksi tarjouksessa oli kaksi yhden hinnalla eli miinus 50 %. Omat säädettiin, yhteydet testattiin ja äijä käveli liikkeestä toimivin korvin, mutta tilisaldo oli laskun maksun jälkeen keventynyt.

Kuulokäyrän takia ei korvakäytäväkojeet enää olleet ihan ajantasalla, joten oli varattava aika yrityksen toiseen toimipisteeseen, josta sitten sain perustason säädetyt korvantaustakojeet käytettäväksi tarvittaessa. Tämä kahden laitteen combo, jossa toisessa on perustaso ja toisessa kunnon hilavitkuttimet, on käytännössä kätevä. Voi valita käyttötilanteen mukaan ja on varalaitteet.

Kun kuulokojeiden paritus Bluetoothin kanssa omaan OnePlus-mobiilin sujui liikkeessä ongelmitta ja käytettävyys on ollut hyvä, niin puolentoista vuoden käytön jälkeen ei voi olla kuin tyytyväinen sijoitukseen. Sovelluksessa tosin on harmittava yksityiskohta eli sitä ei voi sammuttaa kuin mobiilin Asetukset -> Sovellukset-polun kautta. Siinä voisi olla mahdollisuutena tehdä myös oma käyttöprofiili.

Lisälaitteet

Älykello

Kun haluaa mukavuutta ja helppoutta, niin siihen etsitään sopivaa välinettä. Olin eläköitymisen jälkeen ollut yli kymmenen vuotta käyttämättä kelloa. Kun lähimaksaminen kehittyi sekä maksurajat poistuivat, niin edessä oli älykellon hankinta, joten korttisouvista pystyi luopumaan soveltuvin osin. Samalla tuli sellainenkin yllätys, että kellossa näkyi tulevat puhelut ja ne yhdistettiin automaattisesti kuulokojeisiin. Nyt sitten mennään ja puhutaan puhelimessa kädet vapaana. Jokunen ohikulkija kyllä on pudistellut päätään – äijä höpisee omiaan. 

TV:n lisälaite

Korvakäytäväkojeiden kanssa television kuuntelu oli alusta lähtien osoittautunut – etten sanoiksi hankalaksi – joten ratkaisuna oli aina erilliset kuulokkeet, joilla kuuntelu toimi omalla voimakkuudellaan. Näin TV:n oman volyymin säätö pysyi muiden käyttäjien tarvitsemalla tasolla.

Kun näissä omakustanteisissa oli äänen suoratoisto (streemaus), niin omalle merkille oli tarjolla televisioon liitettävä boksi, jolla äänet voidaan siirtää kuulokojeisiin. Käyttö ei nytkään vaikuta television äänisäätöihin eli muut nauttivat äänistä omalla tasollaan.

Liittäminen televisioon oli mahdollista eri tavoin, mutta itse käytin digitaalista (TOSLINK) valokuituliitintä.

Ensimmäiset kokemukset olivat hämmentäviä eli äänikäyrä tuntui olevan erittäin rajallinen, mutta eihän se sitä kuitenkaan ollut. HiFi-tason kuuntelukokemusta on turha odottaa, mutta vakio-ohjelmien kuuntelu sujuu kelvollisesti.

Kuulokojeiden ”tekniikka”

Kuulokojeet eivät ole vain kuulokkeita, sillä niissä on aina myös mikrofonit ulkopuolisten äänien välittämiseen sekä sovittamiseen omaan kuulokäyrään, siis mikrotason tietokoneita. Kuulokkeiden liittäminen äänilähteisiin toimii nykyaikana yksinkertaisesti Bluetooth-yhteydellä – paras toisto saadaan edelleen piuhalla. Mutta kun kuulokojeiden kaksisuuntainen äänenvälitys pitää yhdistää mobiililaitteisiin, niin vakiomuotoinen Bluetooth (Classic) ei kelpaa, koska se myös tarvitsee paljon virtaa sekä kuuluvuusalue on turhan pitkä.

Yhdistäminen mobiiliin

Kuulokojevalmistajat kukin tahollaan tekevät päätökset omien laitteidensa liitettävyydestä mobiililaitteisiin. Kun mobiileissa on eri ekosysteemejä eli Apple ja Android sekä jossain määrin myös Samsung – varmaan myös Huawei, niin käyttäjä on ollut upottavassa suossa. Jokaisen kuulokojemerkin tai -mallin yhdistettävyys omaan mobiililaitteeseen on arpapeliä. Se on selvinnyt vain kokeilemalla.

Apple 

Apple-laitteiden liitettävyys kuulokojeisiin on yleensä ollut huomattavasti yksinkertaisempaa ja helpompaa Apple’s Made for iPhone (MFi)-teknologian takia. Siksi tarjonta on monipuolisempaa.

Android

Kun Android-laitevalmistajia on koko joukko, joilla on mahdollisuus myös muokata ympäristöä, niin... Ensimmäinen laajennus oli ASHA (Audio Streaming for Hearing Aid), jolla tätä tukevat kojeet ja mobiilit saatiin yhdistettyä. ASHA tuli vakio-ominaisuutena Androidiin versiosta 13 lähtien. Androideissa kuulokojeet yleensä paritetaan mobiilin kanssa käyttäen kojeen valmistajan sovellusta.

Samsung

Samsungin Galaxy-laitteissa on omat asetuksensa kuulokojeiden liittämiseksi: Asetukset -> Helppokäyttöisyys -> Kuuloon liittyvät parannukset -> Kuulolaitteiden tuki. 

Omien kojeiden yhdistäminen tätä kautta toimi, mutta ne eivät olleet käytettävissä kojeiden valmistajan hallintasovelluksella. Paritus sekä sovellus piti poistaa. Uudelleenasennuksen jälkeen kojeiden hallinta sovelluksella toimi, Samsungin toiminnot jätin suosiolla käyttämättä. Samsung on omalla kohdalla vain ekosyteemiin perehtymisen takia, puhelin ei ole jokapäiväinen työkalu.

Kehitys kehittyy 

Kun Bluetooth kehittyi, niin samalla kehitettiin sen käyttöalueita sekä liitettävyyttä. Versiosta 4.2 lähtien mukaan tuli LE Audio, joka käyttää huomattavasti vähemmän virtaa, joten kuulokojeiden paristot/akut kestävät pitempään ja myös mobiililaitteessa Bluetooth voi olla jatkuvasti päällä. Tämän takia yhä useammat kuulokojevalmistajat ovat ottaneet ominaisuuden käyttöön. Myös ainakin uusimmissa (n. vuodesta 2024 lähtien julkaistuissa) Apple-, Android- ja Samsung-laitteissa käytetään LE Audio-teknologiaa.

• Lisätietoa: https://www.bluetooth.com/learn-about-bluetooth/feature-enhancements/le-audio/

Tänä päivänä kuulorajotteisten elämä on siis hiukkasen helpompaa, koska sekä kuulokojeiden että mobiililaitteiden yhdistämisestä on poistumassa laitekohtaiset rajoitteet. Tarvitsijan pitää vain itse huolehtia siitä, että molemmat laitteet tukevat LE Audiota.

Uusimpaan Bluetothiin kuuluu myös Auracast-teknologia, jonka avulla kuulokojeet voidaan julkisissa tiloissa yhdistää tarjolla oleviin äänilähteisiin.

• Lisätietoa: https://www.soundly.com/blog/auracast-hearing-aids.

Nyt mennään näillä ja lähes kaikista suoratoistoon kykenevistä kuulokojeista on julkaistu huomattavasti kehittyneemmät versiot. Toivottavasti suoratoisto nähdään vähitellen myös perustason kojeissa.

Myös hankitaan soisi saatavan vaihtoehdon eli halutessaan pätevämmät kuin perustason kuulokojeet, niin tarvitsija maksaisi kojeiden välisen erotuksen.

Teksti ja kuvat: Harri Sipi

Maata pitkin matkustaminen on mahdollista kaikenikäisille, myös senioreille, riittävän terveille ihmisille. Vähän rohkeutta tarvitaan pitkälle ulkomaanmatkalle, yksin matkustamiseen enemmän kuin kaverin kanssa. Mutta se palkitaan erinomaisina kohtaamisina ja monenlaisina kokemuksina.

Miksi siis maata pitkin?

Olin nuoresta asti pitänyt junalla matkustamisesta ja halusin jo silloin ihan paljon päästä reilaamaan, mutta olin aina vuoden tai kaksi liian vanha voidakseni ostaa Interrail Passin. Nykyisin Passeja onneksi myydään kaikenikäisille. Tänä päivänä myös ilmastonmuutos kannustaa maata pitkin matkustamiseen lentämisen sijaan.

Interrail Mobile Pass:  https://www.interrail.eu/en

Ostin ensimmäisen Interrail Passini paperisena Helsingin rautatieasemalta, tarjouksessa ykkösluokan Passin kakkosluokan hinnalla. Oletan, että nykyisin suurin osa ostaa Passin internetistä ja käyttää puhelimeen ladattavaa Interrail-appia. Sen käyttö on vaivatonta. Appi toimii puhelimessa hyvin matkareitin suunnitteluun ja tallentamiseen.  Ongelmatilanteissa, kuten esimerkiksi lakko tai junamatkan peruuntuminen, matkustaja ei menetä koko junalipun hintaa, vaan ainoastaan jo ostetun halvan paikkalipun. Uusi reitti toki pitää pohtia ja uusi paikkalippu ostaa. Jos pitää vaihtaa bussiin, silloin on ostettava kokonaan uusi matkalippu.

Ykkösluokassa matkustaminen osoittautui Espanjan nopeissa (n. 300 km/h) junissa hienoksi kokemukseksi. Jo junaan astuminen oli kuin olisin ollut lentokentällä. Palvelu ja tarjoilut olivat ylenpalttiset. Ainoa ärsyttävä asia oli ykkösluokan paikkalipun hinta.

Interrail Passeja on eri mittaisia ja hintaisia ja niitä myydään myös erilaisilla tarjoushinnoilla, esim. hyvällä alennuksella Black Fridayn aikoihin. Seniorit saavat Passin myös alennettuun hintaan. Ennen matkaa on hyvä laskea oman päivälipun arvo ja millä matkaosuuksilla Interrail-lippua kannattaa käyttää. Itäisen Europan maissa pitkänkin matkan tavalliset junaliput saattavat olla halvempia kuin Interrail Passin päivälippu.

Matkareitin suunnittelu

Suunnittelu alkaa siitä, missä haluaa käydä ja mitä nähdä. Ensimmäiselle matkalleni kokemattomana ja vähän peloissani hankin joka osuudelle jo Suomesta käsin valmiiksi paikkaliput ja varasin majoittumispaikat. Myöhemmin olen tehnyt matkasuunnitelmia myös matkalla. Etelä-Suomesta matkan alkuun kuuluu aina laivamatka. Eurooppaan Ruotsin ja Tanskan kautta matkustamisen lisäksi tänä vuonna on avautunut mahdollisuus matkustaa junalla koko matka myös Baltian kautta.

Viimeksi olin valinnut reitilleni itäisen Euroopan kaupungeista niitä, joista löysin paikallisen nukketeatterin ja joihin sain yhteyden Suomesta käsin. Jouduin oikeasti opiskelemaan maantiedettä jo etukäteen kotona. Mikä kaupunki, missä maassa, mikä kieli, mikä juna? Kun matkakohteet on valittu, pitää selvittää, millä kulkuneuvoilla, junalla, bussilla tai laivalla, pääsee perille. Kannattaa aloittaa pitkistä junamatkoista tai siitä kulkuneuvosta, joka kulkee harvoin, esim. laiva Itämeren yli Saksaan tai yöjuna Ruotsista Keski-Eurooppaan. Viime keväänä ensimmäistä kertaa Baltian kautta matkustaessani aloitin matkan Helsingistä yölaivalla Tallinnaan, jolloin pääsin aamulaivaa nopeammin bussilla eteenpäin. Riiassa söin lounasta ja vaihdoin Vilnaan menevään junaan.

Monessa maassa junalippujen hinnat kelluvat samoin kuin Suomessa. Ruotsin juniin paikkalippujen hankkimiset Interrail-lipun yhteyteen ovat olleet jossain määrin hankalia ja ne kannattaa ostaa ajoissa jonkin Ruotsissa toimivan rautatieyhtiön sivuilta suoraan. Maata pitkin matkustavat -Facebook ryhmästä voi tiedustella lipuista ja myyntiajoista.

Majoittuminen

Varsinkin yksin matkustavalle majoittuminen on iso kustannuserä. Facebookin Maata pitkin matkustavat -ryhmän kautta sain suosituksen käyttää Brnossa aseman vieressa sijaitsevaa Youth Hostellia. Siellä tajusin, että kaikenikäiset voivat käyttää ns. nuorisohotelleja, jos sietää vieraita ihmisiä samassa huoneessa. Latasin Hostelworld:Hostel Travel -apin puhelimeeni ja sitä kautta paluumatkalla löysin mm. upean Meininger -hotelliketjun, jossa yhteishuoneessa halvimillaan voi yöpyä noin 30 eurolla. Ketjun hotellit ovat uusia ja niissä on hienon respan ja kohtuuhintaisen aamiaistarjoilun lisäksi myös keittiö ja pesula - juuri sitä mitä reppureissaajat tarvitsevat. Muiden appien kuten Bookingin tai Trivagon tai Airbnb:n kautta voi myös löytää edullisia yöpymispaikkoja.

Matkatavarat

Määrän rajoittaminen vaatii suunnittelua, mukaan kannattaa ottaa vain sen verran, kun itse jaksaa kantaa.  Ensimmäisellä junamatkallani käytin lentolaukkua, myöhemmin Fjällrävenin naisten rinkkaa, joka asemilla rappuja pitkin kulkiessa on minulle ollut parempi vaihtoehto. Toki asemilla on myös hissejä. Myös jonkinlainen päiväreppu on hyvä ottaa mukaan.

Kiperiä tilanteita

Sveitsissä tajusin kesken junamatkan, että Elisan verkko ei toimi, koska Sveitsi ei ole EU:n jäsen. Ilman paperilla olevia tietoja majoituspaikasta olisin ollut hukassa. Ilman internet-yhteyttä en Elisan suosituksista huolimatta voinut ostaa reissunettiä Sveitsiin Sveitsissä.

Hampurissa tieto junan lähtölaiturista ei ilmestynyt näyttötauluun. Viime tipassa kysyin parilta paikalliselta mieheltä apua. Juna oli korvattu bussilla liikenneonnettomuudesta johtuen. Toinen miehistä vei minut aseman ulkopuolelle bussiin, jonka löytyminen nopeasti omin voimin olisi ollut lähes mahdotonta. Sillä matkalla Tanskassa oli kiinnostavaa paikallisjunien bongaamista Flensburgista eteenpäin Kööpenhaminaan.

Kaksi kertaa olen uppoutunut puhelimeeni, enkä ole tajunnut, että asemalla pitää vaihtaa junaa,  Lundissa ja Baselissa. Konnari on molemmilla kerroilla pelastanut tilanteen.

Kerran olen ostanut paikkalippua välille Hampuri – Basel liian myöhään. Jonkin aikaa junamatkoja selattuani tajusin, että Itävallan rautatieyhtiö, jolle Saksa on myynyt yöjunavaununsa, kulkee Hampuri – Basel väliä. Olin äärimmäisen iloinen, ettei tarvinnutkaan ostaa kallista majoitusta Hampurista ja että Hampurin asemalla oli vain parin tunnin odotus.

Yritin ostaa paikkalippua liian myöhään myös välille Bialystok – Riga. Silloin jouduin vaihtamaan bussiin ja lopulta tulin Vilna – Tallinna -välin yöbussilla. Se oli jännittävä kokemus: miten paljon keskellä yötä jäi ihmisiä bussista Riiassa ja tuli uusia asiakkaita tilalle.

Liettuan ja Puolan rajalla vaihdetaan raideleveyden vuoksi junaa, jota ei Puolasta tullutkaan. Parin tunnin odottelun jälkeen meidät siirrettiin busseissa Bialystokiin, jossa pari krakovalaista kundia ohjasivat Krakovaan matkalla olevan noin 10 hengen porukan oikeaan junaan. Olimme Krakovassa vasta puolenyön jälkeen. Taksia en olisi löytänyt helpolla ilman Bialystokissa meitä auttaneita kundeja. Perillä satoi eikä Uber-kuskille kelvannut kortti eivätkä eurot. Kadulta bongattu paikallinen nuori mies pelasti tilanteen, maksoi taksikuskille zloteja ja minä hänelle euroja. Aiemmin vain Länsi-Europassa matkustaneelle rahanvaihto oli yllätys, mutta toinen yllätys oli, että pankin luottokortti kuitenkin toimi lähes kaikkialla. Julkisuudessa esiintyneet tiedot Saksassa vaadittavasta käteisestä rahasta en ole koskaan kokenut.

Viime keväänä kadotin puhelimeni jo Suomessa. Siirsin Interrail-apin uuteen puhelimeen, mutta otin varmuuden vuoksi kopioita muutamista matkalipuistani. Matkustin kaksi kuukautta ilman pankkiyhteyttä, koska pankin appia ei voi ladata puhelimeen muuten kuin toisesta puhelimesta tai sitten pitää olla mukana pankin avainlukulista ja sen salasanat. Interreil-apin voi siirtää vain kerran puhelimesta toiseen. Jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt jo aiemmin tehdä jollekin perheenjäsenelle hakumahdollisuus oman puhelimeni sijaintiin. Puhelimen löytymisestä ilmoitettiin pojalleni, joka oli merkitty puhelinluettelooni yhteyshenkilöksi. Matkalle lähtöä olisi myös kannattanut siirtää.

Kaksi kertaa olen Italiassa joutunut rautatieyhtiön lakon takia pulaan, ensin naistenpäivän lakon vuoksi jouduin vaihtamaan koko matkareitin Milanosta Hampuriin. Toisen kerran sain Milanon ja Triesten välillä ensin ihmetellä täpötäydellä Milano Centralilla, miten pääsen sieltä eteenpäin ja sitten viettämään tuskaisen kuuman päivän Mestressä.

Tammi-helmikuussa Etelä-Italian Leccessä ja Salernossa asunnoissa taas oli niin kylmä, että ajoittain istuin sisälläkin Joutsenen pitkä puoliuntuvatakki päällä. Leccessä olisi ulkona tarvittu myös hattu, mutta paksun huivihattuni olin tarkoituksella jättänyt Milanoon odottamaan paluumatkaa. Sain Leccessä huivin lainaksi ja Salernossa ostin yhden lämpimän T-paidan. 
 

Mihin tarvittiin/tarvitaan Enteriä?

Ennen ensimmäistä matkaani kävin kaksi kertaa Enterin opastuksessa. Siis miksi? Koska halusin selvitä ilman tietokonetta puhelimen ja tabletin avulla. Sain samalla neuvoja moneen muuhunkin tietotekniseen asiaan. Tabletin tarvitsin matkalle kirjojen korvikkeeksi, koska en halunnut kantaa niitä mukana. Nykyisin selviän pelkän puhelimen avulla, ei kirjoja eikä tablettia, mutta korvakuulokkeet otan kyllä mukaan. Tänä päivänä matkalle lähtijä saattaa tarvita Enterin opastusta Interrail-apin käytössä ja/tai majoituspaikkojen varaamisessa.

Muutamia hyödyllisiä internet-osoitteita ja lisätietoja

Juna:

• Saksan rautateiden verkkosivut: https://int.bahn.de/en
• Itävallan rautateiden verkkosivut, varsinkin jos on tarve yöjunalle Keski-Euroopassa: https://www.oebb.at/

Bussi:

Pitkänmatkan bussit ovat mukavia ja käyttökelpoisia.

• https://luxexpress.eu/en
• https://www.flixbus.ee/

Majoittuminen:

• https://www.booking.com/
• https://www.trivago.com/
• https://www.hostelworld.com/
• https://www.airbnb.fi/

Facebook:

Maata pitkin matkustavat -ryhmä, josta voi kysyä ja etsiä mitä tahansa maata pitkin matkustamiseen liittyvää, myös Euroopan ulkopuolelta:  https://www.facebook.com/groups/867083580048037

Muuta huomioon otettavaa:

• Ratatyöt, varsinkin Ruotsissa ovat aiheuttaneet päänvaivaa monelle, myös minulle.
• Junien myöhästymiset, lakot, onnettomuudet
• Satamat ja niiden sijainti suhteessa rautatieasemaan, varsinkin Travemunde

Tietotekniikka:

• Verkkoyhteydet, operaattorin toiminta myös EU:n ulkopuolisissa maissa
• Tietotekniikan hallinta ja puhelimen käyttö niiltä osin kuin niitä tarvitaan matkalla, esimerkiksi matkalippujen, karttojen tai myös matkakertomuksen kirjoittamisen osalta
• Tarpeellisten rautatieyhtiöiden ja majoittumispalveluiden apit puhelimessa ja niiden käyttö.
• Tiedot matkoista ja matkalipuista, tarpeen vaatiessa myös paperikopiot.
• Taksipalvelun puuttuessa rautatieasemalla, taksipalvelujen apit esim. Uber tai Bolt puhelimeen.

Mitä matkalle mukaan?

• passi tai henkilökortti, puhelin, rahaa, luottokortti
• tiedot yöpymispaikoista, osoitteet, puhelinnumerot ja kartat. Tarpeen mukaan myös paperikopiot matkalipuista
• tabletti ja korvakuulokkeet
• vain vähän matkatavaa pienessä matkalaukussa tai rinkassa + päiväreppu
• kahdet tai kolmet vaihtovaatteet ja kengät, uimapuku ja pyyheliina

• henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet ja lääkkeet

   

Haluaisitko lukea lisää?

Blogiteksti ensimmäisestä maata pitkin matkastani.
Viime kevään matkan tarinat kirjoitin Facebookiin.

Teksti ja kuvat: Irmeli Puntari

Kerron tässä kokemuksistani eräästä yhteisöstä, jonka olemassaololle digitalisaatio on antanut aivan uusia ulottuvuuksia.

Olimme alun perin kuusi ”länsimaan tietäjää” eli setämiestä (nyttemmin meitä on jo seitsemän), jotka kokoonnuimme yleensä sunnuntaisin joihinkin ostoskeskusten kahviloihin pohtimaan maailmanmenoa ja sen eri ilmiöitä. Jokainen on varmaan tällaisiin ukkokerhoihin törmännyt.

Keväällä 2020 koronapandemia keskeytti nämä tapaamisemme ja mietimme, miten voisimme jatkaa yhteydenpitoamme sulun aikana. Aluksi kokeilimme Skypeä pari kertaa viikossa, mutta jonkin ajan kuluttua vaihdoimme tarpeitamme paremmin palvelevaan Zoomiin. Kevään 2020 lopulla tiivistimme tahtia, ja aloimme kokoontua päivittäin tapaamiseemme klo 17.

Uskokaa tai älkää, mutta tämä ”instituutio” elää edelleen viiden vuoden jälkeen ja käytännössä joka päivä edelleen kokoonnumme 40 minuutin (ilmaisversion aikarajoite) istuntoomme. Zoom-tapaamisiamme on käynnistetty myös ulkomailta, junasta, ja milloin mistäkin paikasta. Ehkä kahden käden sormin laskettava määrä päiviä on vuosien kuluessa jäänyt väliin näistä istunnoista.

Elämän koko kirjo mukana istunnoissa

Istunnoissamme on ’parannettu maailmaa’ monella tasolla. Olemme pyrkineet ratkaisemaan arkisia ongelmia ja sotkeutuneet myös päivänpolitiikkaan jopa maailmanlaajuisesti. Välillä käsittelemme tiedettä, tekniikkaa ja elämää ylipäätään varsin syvältä ja ’korkealentoisesti’. Aiheet ovat vaihdelleet kvanttimekaniikasta ja ilmastonmuutoksesta poliittiseen historiaan ja terveisiin elämäntapoihin ja painonhallintaan.

Yhtä lailla olemme pohtineet koronaa, uskontojen ja ideologioiden myyttejä ja tutkimusta tai keskustelleet veneiden servo-ohjausjärjestelmistä, kosmologiasta, tekoälystä, nanoteknologiasta tai kulinarismista.

Olemme viettäneet yhdessä virtuaalisesti syntymäpäiviä, juhlistaneet itsenäisyyspäiviä ja uusia vuosia. Zoomissa olemme viettäneet joulujuhlia, joissa on laulettu, nautittu kukin tahoillamme glögiä ja pipareita ja kuunnelleet teologijäsenemme pitämän jouluhartauden.

Väliin on laitettu ripaus tähtitiedettä, musiikkia, elokuvaa tai urheilua – eikä vähiten golfia. Vaille viiltäviä analyysejämme eivät ole jääneet sen paremmin maahanmuuttopolitiikka, EU, Trump kuin Putinkaan – unohtamatta kuitenkaan kotoisen politiikkamme kiemuroita. Iltasanomien kymmenen kysymystä pistää aivonystyröitämme liikkeelle.

Keskusteluihimme on aika ajoin kutsuttu myös ulkopuolisia asiantuntijoita, kerran mm. Petteri Taalas oli kertomassa ilmastoasioista.

Oikeastaan mikään inhimillinen ei ole meille vierasta. Joku voisi kutsua meitä jopa renessanssi-ihmisiksi.

Monialaisuus ja erilaisuus ovat voimamme

Meitä on ’joka lähtöön’. On insinööri, valtiotieteilijä, merkonomi, teologi, tohtori ja pari emeritusprofessoria. Missiota emme ole varsinaisesti miettineet, mutta varmuudella virkistämme näin aivojamme ja estämme erakoitumista ja muuta yksinäisyyttä. Taustojemme erilaisuus varmistaa, että pohdinnoissamme on aina mukana useita näkökulmia. Ideat pulppuavat, ja osaa niistä olemme jopa käytännössä päässeet työstämään.

Tärkeä osa elämäämme

"Nämä istunnot kuuluvat jo oleellisena osana päivärytmiini, enkä varaa samaan ajankohtaan mitään muita menoja tai tapaamisia."

”Ikkunani maailmaan ja kaverini olohuoneeseen.”

”On todella mukava kuulla, mitä vuosientakaisille kavereille kuuluu.”

”Olen ollut tämän "tiimin" jäsenenä alusta alkaen. Ei puhettakaan siitä, että olisin ollut kyllästynyt tms. päivittäisiin zoomailuihin - päinvastoin. Jokainen `turinatuokio` on puolustanut paikkaansa enemmän tai vähemmän. Olen ylpeä jäsenyydestäni tässä ainutlaatuiselta tuntuvassa porukassa.”

”Zoom on hyvä tapa kokoontua, koska ei tarvise matkustaa kokoontumispaikkaan. Toisaalta kokoontuminen kasvokkain yhdessä on kuitenkin ylivertainen tilaisuus.”

”Minulle nämä zoom-kokoontumiset ovat tuoneet leskeksi jäämisen jälkeen tarpeellisen kanavan sosiaaliseen kanssakäymiseen korona-aikana. Muuten olisin jämähtänyt yksin kotiin. Nyt en enää malta päivittäisistä tapaamisista luopua olinpa kotimaassa tai ulkomailla. Olenkin sanonut, että nämä ukot ovat sellaisia pieniä Herran enkeleitä.”

”Puhumme paljon - vaikka asiaa on usein varsin vähän. Älköön tämä olko moite, sillä samoin maailmankaikkeudessakin kaikki näyttää pyörivän, mutta lopulta universumin
kokonaispyörimismäärä on todennäköisesti nolla.”

Kirjoittaja on enteriläinen vapaaehtoinen.

Kuuntele Enter ry:n vertaisopastajien Unelma Krakaun ja Kari Koskisen kokemuksia, kuinka he hyödyntävät nykyajan tekniikan keksintöjä. 

Kuuntele podcast YouTubessa

Ikinörtti-podcast on äänitetty Vanhustyön keskusliiton Pöllöstudiossa Helsingin Malmilla. Äänitarkkailijana toimii studion rakentaja, SeniorSurfin tekninen velho Eero Tuomenoksa. Haastattelijana ja editoijana Enter ry:n viestintäkoordinaattori Jenni Blomqvist.

Vi handledare är seniorer som under arbetslivet sysslat med IT och efter pensioneringen försökt hänga med i den tekniska utvecklingen så gott det går. De som kommer med sina problem – våra klienter – är seniorer som oftast nog använt IT i sitt jobb och då haft tillgång till arbetsgivarens IT-support, men sen när de blir pensionerade står de plötsligt där utan support, i bästa fall med barn eller barnbarn som enda support. Men, om barnbarnet löser problemet går det så snabbt att senioren inte fattar ett dyft.

De problem vi förväntas lösa är antingen telefon- eller datorproblem. Telefonerna är smarttelefoner med antingen Android- eller iOS-operativsystem – nångång också nån Doro-seniortelefon - och datorerna laptoppar med antingen Windows eller MacOS.

Välkommen till handledning på Åggelby bibliotek
(Byäldstevägen 27, 00640 Helsingfors)

IT-handledning 16.1–15.5.2025
på torsdagar kl. 14–15.

Välkommen utan tidsbeställning. 
Handledning på svenska och finska.

Kommunikationen är ofta det första och emellanåt det största problemet; att handledaren inte förstår vad klienten säger när hen försöker beskriva problemet och klienten inte förstår vad handledaren säger när hen försöker förklara hur nåt fungerar eller ska användas. Vaddå operativsystem? Och vaddå app, nedladdning, installering, inställningar, konfigurering, konto, registrering, lösenord, osv.

Oftast är våra klienter kvinnor, som ju inte är så rädda att be om hjälp. Men för män tar det på manligheten att erkänna att de inte kan, så de är i minoritet.

Härom veckan hade jag en kille, "Teuvo", som klient. Han rörde mig i hjärtat, han var så oskuldsfullt omedveten om vår IT-knarkande värld. Han påminde mig om Daniel Blake i Ken Loach’s film med samma namn, till och med utseendemässigt. Han hade varit målare i hela sitt yrkesliv och säkert en bra målare, som aldrig behövt använda sig av vare sig smarttelefon eller dator. Nu hade han köpt en användarvänlig Doro-telefon och kom med den till oss för att få handledning i hur den ska användas.

Han visste absolut ingenting om denna sin inte-så-smarta telefon. Han visste inte ens hur han skulle ringa. Han hade lite dålig syn så försäljaren hade ställt in stora ikoner, det rymdes bara tre av dem per rad på skärmen. Sen visste han inte om han hade nån PIN-kod eller inte. Han visste inte heller om han hade nån e-postadress och vad den i så fall vore, eller vad det är för skillnad på e-post och SMS. Han hade ingen nätbank heller, han går till banken om det skulle behövas – alla regelbundna räkningar går på automatdebitering. Han köper ingenting på nätet, vet knappast om det.

Han är säkert nästintill osynlig för Googles algoritmer. Han är ungefär lika gammal som jag, som är ungefär lika gammal som begreppet dator, men han lever i en värld utan IT och vill fortsätta så – tills han dör. Han är underbar.

Bert Bjarland

Enters it-handledare

Se alla Enters handledningsplatser med svenskatalande frivilliga:

https://www.entersenior.fi/sv/handledning/

Jokapäiväisessä elämässä tarvittavat palvelut löytyvät yhtä enenevässä määrin verkosta. Terveydenhuolto onkin ottanut yhä enemmän käyttöön digitaalisia palveluja. Ajanvaraukset laboratorioon, röntgeniin, lääkereseptien uusiminen, viestit omahoitajalta ja lääkäriltä, kaikki alkaa olla digitaalisissa palveluissa. Terveydenhuollon sovelluksien toimintaan, kuten esim. Maisa ja Keusote, olisikin siksi hyvä perehtyä. Ne helpottavat asiointia. Lisäksi etälääkäripalvelut mahdollistavat lääkärin konsultoinnin kotoa käsin. Näiden sovellusten tunteminen on hyödyllistä kaikille.

Yhteydenpito läheisiin on myös muuttunut. Digitaaliset viestintävälineet helpottavat yhteydenpitoa perheen ja ystävien kesken. Videopuheluiden ja sosiaalisen median osaaminen voi vähentää yksinäisyyden tunnetta ja parantaa elämänlaatua – saattaapa joku vanha tuttavakin löytyä sosiaalisen median kautta. Tällä hetkellä Facebookia käyttävät havaintoni mukaan lähinnä varttuneemmat henkilöt ja nuoret suosivat pääasiassa muita sosiaalisen median kanavia, kuten Instagramia, Snapchatia ja vastaavia.

Verkossa on paljon muitakin arkea helpottavia palveluita. Näitä ovat mm. verkkopankki ja kauppojen tarjoama mahdollisuus tilata ruokaostokset verkossa ja ruoan kotiinkuljetuspalvelut. Ne lisäävät mahdollisuutta asua kauemmin itsenäisesti kotona.

Yritysten verkkosivuilta löytyy usein mahdollisuus ottaa yhteyttä asiakaspalvelijaan ns. chat-palvelun kautta. Se on nopeampi tapa saada lisätietoja kiinnostavasta tuotteesta kuin yrittää soittaa yritykseen. Matkatoimistojen matkatarjonta, julkisen liikenteen aikataulut, häiriötiedotteet, matkalippujen ja konserttilippujen ostaminen tapahtuu nykyään pitkälti verkossa. Henkilökohtaista puhelinpalvelua on lähes mahdotonta saada.

Positiivista tietysti on, että digitaalisten sovellusten kehittyminen on tuonut tullessaan myös älykkäät turvajärjestelmät ja hätätilanteissa käytettävät hälytyslaitteet. Ne parantavat turvallisuutta ja mahdollistavat kotona asumisen pitempään.

Yhteiskunta digitaalistuu hurjaa vauhtia, ja yhä useampi palvelu on siirtynyt verkkoon. Koska muutos on nopeaa, on tärkeää, että seniorit saavat tarvittavaa tukea ja opastusta palveluiden ja laitteiden turvalliseen käyttöön. Tilanne on haastava kaikenikäisille, mutta erityisesti seniori-ikäisille, joiden työssäoloaikana digitaalisuutta ei vielä ollut tässä määrin. Moni palvelu vaatii lisäksi vahvan tunnistautumisen. Tällaisia ovat mm. kaikki pankki- ja viranomaispalvelut. Siksi on tärkeää tunnistaa tietojenkalastelusivustot ja tietää, miten toimia, jos on pankkitunnuksensa tällaiselle sivustolle syöttänyt.

Marianne Pentikäinen - Enter ry:n digiopastaja, Mäntsälä

Enterin kautta saat aina maksutonta tukea digilaitteiden ja -palvelujen käyttöön. 

• Opastusta Uudellamaalla: www.entersenior.fi/opastus
• Etäopastusta valtakunnallisesti: www.etaopastus.fi

CCleanerista tuli vuosien varrella erittäin suosittu työkalu. Sillä voitiin muutamalla napin painalluksella automatisoida koneen pudistustyö, joka olisi käsin tehtynä edellyttänyt kymmenien eri tallennuspaikkojen kahlaamisen ja osa niistä oli myös piilotettuna. Myöskään silloinen Windows ei sisältänyt kunnollisia siivoustyökaluja.

Vuonna 2012 CCleaner julkaistiin myös Mac-tietokoneille, vuonna 2014 Android-laitteille ja hieman myöhemmin riisuttuna versiona myös Applen iOS-laitteille.

CCleaner oli myös silloisten Enterin opastajien vakiotyökalu. Sillä saatiin monien opastettavien ikääntyneisiin koneisiin lisää tehoa ja vapautettua lisää tallennustilaa.

Vuonna 2017 Avast Software, jolla oli tunnettu ilmainen Avast Free Antivirus –tietoturvaohjelma, osti CCleanerin. Tällöin alkoi CCleanerin alamäki. Käyttäjät olivat huolissaan tästä yrityskaupasta, koska Avastin maine tietojenkeruussa ja mainosten näyttämisessä herätti epäilyksiä.

Vuonna 2017 CCleanerin latauspalvelimille murtauduttiin ja latausohjelman levitykseen ujutettiin haittaohjelma. Arviolta yli kaksi miljoonaa käyttäjää latasi saastuneen version. Haittaohjelma keräsi tietoja käyttäjien tietokoneista ja lähetti niitä etäpalvelimelle.

Vuonna 2018 CCleaneriin lisättiin oletuksena päällä oleva aktiivinen valvonta, joka keräsi tietoja käyttäjien tietokoneiden käytöstä. Tämä herätti kritiikkiä yksityisyydensuojasta, koska käyttäjät eivät olleet tietoisia tiedonkeruun laajuudesta.

Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan Avast Software myi luvatta asiakkaidensa tietoja mainostajille ainakin vuosina 2014–2020. Yhtiö kertoi myyneensä ainoastaan anonyymia dataa, jota ei voi yhdistää tiettyihin asiakkaisiin. Selvitysten mukaan asian todettiin kuitenkin olevan toisin.

Nämä kohut johtivat siihen, että monet käyttäjät siirtyivät käyttämään muita järjestelmänpuhdistusohjelmia ja myöskin Windows 10-versiosta lähtien siinä on ollut oma sisäänrakennettu  tallennustilan puhdistustoiminto.

Kohun myötä myöskin Enter muutti ohjeistustaan, jossa kehotti opastajia välttämään CCleanerin käyttöä opastettavien koneissa ja varoittamaan opastettavia CCleanerin omatoimisesta käytöstä.

Avast Software yhtiön hölmöily CCleanerin kanssa on todella harmillista, koska ohjelma sinänsä on erittäin hyvä ja sille olisi käyttöä edelleenkin. Windowsin oma sisäinen tallennustilan vapautustoiminto keskittyy Windows-systeemin ja Edge-selaimen puhdistukseen. CCleaner puhdistaa Windowsin lisäksi suuren joukon tunnettuja ohjelmia ja selaimia ja tekee sen erittäin perusteellisesti. Sillä voi myös halutessaan ajaa ensin analyysin ja tarvittaessa muokata sitä ennen poistoajoa.

Rekisteritietokannan puhdistusta ei ole myöskään mahdollista tehdä Windows-toiminnolla. Tosin Windows 10 ja 11 hoitavat rekisterin ylläpitoa paremmin kuin vanhat Windows-versiot, joten myös osittain riskialtista rekisterin puhdistusta ei ole tarpeellista suorittaa.

On myös hyvä tiedostaa, että siivousohjelmalla saadaan merkittävin hyöty heikkotehoisissa ja riittämättömän tallennustilan koneissa.

Syksyllä 2022 Avast Software yhdistyi NortonLifeLockin (entinen Symantec) kanssa. Tämän fuusion tuloksena syntyi uusi emoyhtiö nimeltään Gen Digital Inc., joka nyt omistaa sekä Avastin että Nortonin tuotteet.

Gen Digital myi CCleanerin edelleen vuonna 2023. Uusi omistaja on nykyään CCleaner Group, joka on osa Francisco Partners –nimistä pääomasijoitusyhtiötä.

Eli nykyään CCleaner ei ole enää osa pahanmaineista Avastin tuoteperhettä vaan oma itsenäinen tuote. Nähtäväksi jää onnistuuko CCleaner palauttamaan Avastin pahasti tahriman maineensa.

Kirjoittaja: Urho Karjalainen

Enterin opastusten alkaminen Keski-Uudellamaalla:

• Vuonna 2014: Hyvinkää ja Keravan kirjasto 
• Vuonna 2015: Järvenpää
• Vuonna 2016: Tuusula 
• Vuonna 2017: Nurmijärvi 
• Vuonna 2024: Mäntsälä 
• Lähivuosina toivomme aloittavamme toimintamme myös Pornaisissa

Keski-Uudenmaan alue on vakiintunut kiinteäksi ja tärkeäksi osaksi Enterin toimintaa. Alueella toimii tällä hetkellä n. 25 aktiivista Enterin vapaaehtoista, jotka opastavat noin kymmenessä paikassa. 

Osa Keski-Uudenmaan aktiiveista on saanut hiljattain myös tunnusta toiminnastaan

• Keravan opastajakolmikko Jukka Tamminen, Erkki Kyttälä ja Ritva Lairala valittiin lokakuussa Keravan vuoden vapaaehtoisiksi 2024 

• Enterin hyvinkääläinen opastaja Aarno Jalonen palkittiin marraskuussa Keski-Uudenmaan Yhdistysverkoston ansiomerkillä 

• Hyvinkäällä vuodesta 2014 lähtien opastajana toiminut Ari Nässi palkittiin Enterin puurojuhlassa vuoden 2024 Rauta-Enterillä 

Monet muutkin opastajat ovat toimineet Keski-Uudellamaalla jo pitkään, lisäksi olemme saaneet innokkaita uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. 

Kiitos teille kaikille, jotka toimitte Enterin vapaaehtoisina Keski-Uudellamaalla!

Linkkien klikkaamisesta varoitellaan paljon. Saako linkkiä sitten klikata? Päätimme kysyä tätä tekoälyltä. 

Huom. Tekoäly ei ole aina oikeassa ja saattaa antaa jopa aivan väärää tietoa.

Nämä vinkit ovat Enterin opastajien tarkistamia.

Kysyimme tekoälypalvelu Chat GPT:ltä:

"Nyt kovasti varoitellaan erityisesti tekstiviesteillä lähetetyistä viesteistä, joissa kehotetaan klikkaamaan linkkiä. Mistä tietää, minkälaisia ja minkä tahon lähettämiä linkkejä uskaltaa klikata?

• Huomaa, että toista tekoälypalvelua (esim. Copilotia) käyttämällä voi saada hieman toisenlaisen vastauksen, joita on hyvä tarvittaessa verrata toisiinsa!

Näin Chat GPT vastasi:

"Viestihuijaukset, joissa pyydetään klikkaamaan linkkejä, ovat valitettavasti yleistyneet, ja niiden tunnistaminen on tärkeää oman tietoturvan suojelemiseksi." 

"Tässä on muutamia vinkkejä, joiden avulla voit arvioida, ovatko tekstiviestissä tai sähköpostissa tarjotut linkit luotettavia:"

1. Tunnettu lähettäjä

Luotettavat lähettäjät: Virallisten organisaatioiden, pankkien, viranomaisten ja tunnettujen yritysten lähettämät viestit ovat yleensä luotettavia. Tarkista kuitenkin aina viestin lähettäjän numero tai nimi huolellisesti. Huijarit voivat yrittää matkia tunnettujen tahojen nimiä, esimerkiksi vaihtamalla yhden kirjaimen.

Tunnistamaton lähettäjä: Jos et tunnista lähettäjää, älä klikkaa linkkiä ennen kuin olet tarkistanut, onko lähetys aito. Voit esimerkiksi ottaa yhteyttä kyseiseen organisaatioon suoraan virallisia kanavia pitkin ja varmistaa viestin aitouden.

2. Epäilyttävät tai yllättävät pyynnöt

Varo kiireellisyyttä: Huijausviestit käyttävät usein kiireellisyyttä painostaakseen vastaanottajaa. Jos viesti esimerkiksi väittää, että tilisi on suljettu tai sinulla on maksamaton lasku, pysähdy miettimään, kuulostaako tilanne tutulta.

Rahapyynnöt tai palkintojen lunastus: Jos viesti lupaa suuria palkintoja, ilmaisia tuotteita tai pyytää maksutietojasi, ole erityisen varovainen. Yritykset tai viranomaiset eivät yleensä pyydä arkaluontoisia tietoja tekstiviestillä.

3. Linkin tarkistaminen

Linkin osoite: Ennen linkin klikkaamista voit tarkastella sen osoitetta. Monissa puhelimissa linkin pitkä painaminen paljastaa koko URL-osoitteen. Tarkista, että se vie luotettavaan, tuttuun verkkotunnukseen (esim. pankit käyttävät aina omia verkkotunnuksiaan, kuten “.fi” tai “.com”).

Epäilyttävä verkkotunnus: Jos linkin osoite näyttää oudolta tai siinä on epämääräisiä merkkejä tai outo loppu (kuten tuntematon maatunnus), älä klikkaa linkkiä.

4. Viestin kieli

Kirjoitusvirheet ja outo kieli: Monet huijausviestit sisältävät virheitä kielessä tai käyttävät epätyypillisiä sanamuotoja. Jos viesti kuulostaa epäviralliselta tai on täynnä kirjoitusvirheitä, tämä voi olla merkki huijauksesta.

5. Suojaus ja lisävarmistukset

Monivaiheinen tunnistautuminen (MFA): Jos käytät palvelua, jolla on vahva tunnistautuminen (esim. verkkopankki), varmista, että palvelu aina vaatii vahvan kirjautumisen tai tunnistautumisen.

Virustorjunta ja haittaohjelmien torjunta: Pidä laitteesi turvaohjelmat ajan tasalla, jolloin voit paremmin suojautua, vaikka vahingossa klikkaisitkin vaarallista linkkiä.

6. Älä koskaan anna henkilökohtaisia tietoja tekstiviestitse

Pankit, viranomaiset ja muut luotettavat tahot eivät koskaan pyydä arkaluontoisia tietoja, kuten salasanoja tai maksutietoja, tekstiviestitse. Jos viesti pyytää tällaista tietoa, kyseessä on todennäköisesti huijaus.

Jos olet epävarma viestistä tai linkistä, on parempi olla varovainen ja olla klikkaamatta. 

Voit aina tarkistaa asian suoraan yrityksen asiakaspalvelusta tai viranomaisilta.

I mitt barndomshem hade vi en så kallad snurrtelefon, dvs. en telefon med nummerskiva, som man snurrade fram numret med. Den gröna telefonen stod på en central plats i huset och jag fick lära mig att man svarar i den med för- och efternamn. Jag gillade mest telefonnummer med siffran 9, då man fick snurra skivan nästan hela vägen runt och jag älskade ljudet av skivan när den snurrade tillbaka till startläget. 

Småningom skaffade pappa en knapptelefon. Den var modern och häftig och jag tyckte om att slå in siffrorna och lyssna på pip-ljudet som lät olika för varje siffra i telefonens lur.

Min pappa och småningom också min mamma skaffade Nokias mobiltelefoner på 90-talet. Det var modernt och häftigt att kunna ha med sig telefonen när man gick hemifrån. Jag minns när en flicka i vår skola kom med sin mobiltelefon till skolan. Alla barnen flockades runt henne och beundrade den när hon visade hur den fungerade och det häftiga spelet man kunde spela på den - “matopeli”, maskspelet. Ni kan säkert gissa vad alla köade för runt henne…

Jag fick min första mobiltelefon efter att ha tjatat länge på mina föräldrar och förklarat att “alla andra i skolan har mobiltelefon”. Faktum är att jag var bland de sista i min klass som fick en egen mobiltelefon. Det var en viktig sak för en ungdom att kunna hålla kontakt med kompisar också på fritiden på ett helt nytt sätt. Vi skickade sms och spelade ganska ofta det enda spelet som fanns på telefonen.

Det blev en hel del olika modeller, min första var en klassisk 3310 som jag ganska fort fick ett nytt flickigt skal till och den blev mer personlig. Ringsignalerna byttes också ganska ofta ut och repertoaren bestod av olika poplåtar man hört på radio. I en av mina favorittelefoner var knapparna formade som en fjäril. Det var den häftigaste telefonen jag någonsin sett och var så lycklig när jag fick den. Jag har den fortfarande sparad hemma i en låda.

Sen kom smarttelefonerna och då var jag redan vuxen. I år är det faktiskt 10 år sedan jag skaffade min första smarttelefon. Det var våren 2014. Jag satt hos min moster och förundrades för första gången över autocorrect-funktionen i telefonen som gjorde att texten blev lustig eller helt oförståelig. Från min moster åkte vi till min morfars begravning. Där stod jag med tårar på kinderna i avskedets stund och tog de första bilderna med en smarttelefon, fascinerad över att bilden nu sträckte sig över hela skärmen. Det var maj men det föll några snöflingor när vi kom ut ur kyrkan.

Det visste jag inte på min morfars begravning, men följande år skulle familjen utökas med en ny generation. Jag väntade mitt första barn. I nio månader kunde jag följa med utvecklingen av min lilla baby som växte i magen genom en app som jag laddat ned på min telefon. Så föddes hon en solig sommardag. Det har nog aldrig tagits så mycket bilder på någon annan generation än den som föds just nu. Det har också blivit många fotoböcker som vi gjort digitalt, man framkallar ju inte längre bilder som jag gjorde i min barndom. Två år senare kom det en liten flicka till och hon charmade alla med sitt leende. Man kan inte direkt säga att antalet tagna bilder i min telefon minskade efter det…

Nu har det gått nästan 10 år sedan min äldre dotter föddes. Barnens utveckling och den digitala utvecklingen går framåt med stormsteg. Idag är det mina döttrar som lär mig nya saker inom det digitala. Vi lever i en tid då det är lätt att hålla kontakten med nära och kära runt om i världen. En vanlig inledande fråga vid ett telefonsamtal idag är “Var är du?”, en fråga som kändes helt otänkbar för några årtionden sedan, då telefonerna satt fast i väggen.

Vart går stigen härnäst? Det får tiden utvisa.

Hur har telefonerna ändrat under din livstid? Berätta i kommentarerna!

Hur skötte man ärenden per telefon i din barndom? 

När fick du din första mobiltelefon? 

Hur många mobiltelefoner har du haft?

Information om föreläsningarna finns i Enters evenemangskalender på hemsidan. Anmälan till en föreläsning görs via evenemangsannonsen.

Enters föreläsningar är riktade till seniorer. Vissa är öppna för alla medan andra är endast tillgängliga för föreningens medlemmar.

Distansföreläsningar kan visas för en publik i fysiska visningsrum vid olika sammankomster

Deltagarna kan vara främmande för varandra, då är visningsrummet exempelvis på ett bibliotek eller servicecenter. I dessa fall marknadsförs visningsrummet som öppet för alla.

Deltagarna kan också känna varandra: visningsrummet kan ordnas i den egna föreningen, i en hobbygrupp eller för boende på ett servicehus.

Om distansföreläsningen spelas in kan inspelningen visas efteråt vid en annan lämplig tidpunkt. Berätta i så fall om det till vår personal så vi kan föra statistik över deltagarantalet.

Exempel på situationer när ett visningsrum kan vara till nytta:

• Deltagaren har inte den utrustning eller kunskap som behövs för att delta i distansföreläsningen hemma.
• Deltagaren vill följa med distansföreläsningen och sedan diskutera ämnet tillsammans med andra.
• Föreläsaren kan inte själv komma på plats.

Instruktioner för att anordna ett visningsrum:

• Arrangören (t.ex. ett bibliotek) bör ha en dator som kan ansluta till Zoom och som är kopplad till en större skärm eller projektor. Externa högtalare behövs också. Internetanslutningen måste vara bra.
• Enter anordnar sina distansföreläsningar på Zoom, och instruktioner för dess användning finns på Enters hemsida (på finska).
• Det är bra att arrangören genomför ett separat tekniskt Zoom-test tillsammans med Enter i god tid före tillfället. (Observera! Visningsrum som genomförs i samarbete med andra aktörer kan exempelvis ordnas på Teams. Vilket program som används framgår ur evenemangskalendern.)
• Marknadsföringen av evenemanget sker i samarbete. Meddela därför Enter om du ordnar ett visningsrum som är öppet för alla. - Marknadsföringsmaterial för ändamålet kan begäras från Enter!

Arrangören för visningsrummet ansvarar för att det finns en ansvarig person (host) på plats, som ser till att allt fungerar och som vägleder publiken på plats till visningsrummet.

• Enter öppnar Zoom-anslutningen i god tid (ca 30 minuter innan föreläsningen börjar), så att arrangören kan testa att ljud och bild fungerar i visningsrummet.
• På Zoom är det bra att välja Speaker view eller alternativt minimera alla deltagares videobilder helt och hållet. Arrangören av visningsrummet, liksom andra Zoom-deltagare, håller mikrofonen avstängd under föreläsningen.

Den ansvariga personen (host) spelar en stor roll för att möjliggöra interaktion under evenemanget

Alternativ för interaktion mellan Zoom och visningsrummet:

• Evenemanget är enkelriktat: publiken tittar på Zoom-sändningen och tittarna har ingen interaktions-/feedbackkanal.
• Om publiken har möjlighet att ställa frågor samlar visningsrummets host in frågorna och ställer dem i Zoom genom att be om ordet eller skriva frågorna i chatten. Hosten avgör själv hur kommentarerna samlas in.

• För statistikens skull är det viktigt att den ansvariga personen i visningsrummet meddelar Enter hur många som var närvarande. Detta kan göras under evenemanget, exempelvis i Zoom-chatten, eller genom att skicka informationen via e-post efter föreläsningen.

Fråga Enters personal om mer information om du vill ordna ett visningsrum!

Publicerad tidigare på Ikinörtti-bloggen.

Enter ry järjestää paljon tietotekniikka-aiheisia tietoiskuja etäyhteydellä, yleensä Zoom-ohjelman välityksellä. 

Tietoa tietoiskuista löytyy Enterin kotisivujen tapahtumakalenterista. Tietoiskuun ilmoittautuminen tapahtuu tapahtumailmoituksen kautta.

Enterin tietoiskut ovat senioreille suunnattuja. Osa niistä on kaikille avoimia ja osa vain Enterin jäsenistön katsottavissa. 

Etätietoiskuja voi esittää yleisölle fyysisissä katsomoissa erilaisissa kokoontumisissa

Osallistujat voivat olla toisilleen vieraita, eli katsomo voi sijaita esim. kirjastossa tai palvelukeskuksessa. Tietoiskun katsomotilaisuutta markkinoidaan tällöin kaikille avoimena.

Osallistujat voivat olla myös keskenään tuttuja: katsomon voi pitää omassa yhdistyksessä, harrasteryhmässä tai vaikkapa palvelutalon väelle.

Esimerkkejä tilanteista, jolloin katsomosta on iloa:

• osallistujalla ei ole kotona tarvittavia laitteita tai osaamista etätietoiskuun osallistumiseksi
• osallistuja haluaa seurata etätietoiskua ja keskustella aiheesta porukalla
• tietoiskun pitäjä ei pääse itse paikan päälle

Ohjeet katsomon toteuttamiseksi:

• Katsomon järjestäjällä (esim. kirjasto) tulee olla tietokone, jolla saa yhteyden Zoomiin ja joka kytketään isompaan näyttöön tai videotykkiin. Ulkoiset kaiuttimet ovat tarpeen. Nettiyhteyden tulee olla hyvä.
• Enter järjestää etätietoiskunsa Zoomissa, ohjeistusta sen käyttöön löytyy Enterin kotisivuilta.
• Katsomon järjestäjän on hyvä tehdä Enterin kanssa erillinen tekninen Zoom-testaus hyvissä ajoin ennen tilaisuutta. (Huom! Muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä toteutetut tietoiskut saatetaan järjestää esim. Teamsissa. Kulloinkin käytettävä ohjelma ilmenee tapahtumakalenterista.)
• Tilaisuuden markkinointi hoidetaan yhteistyössä. Ilmoitathan siis Enterille, mikäli järjestät kaikille avoimen katsomon. - Markkinointimateriaalia saat pyydettäessä Enteriltä!

Jos tietoiskusta on saatavana tallenne, voitte tietenkin esittää suoran lähetyksen sijaan tietoiskutallenteen katsomossanne haluamananne ajankohtana. 

• Kerro tässäkin tapauksessa meille yhdistykseen tilastointia varten montako katsojaa tietoiskukatsomonne veti!

• Katsomon järjestäjä huolehtii, että paikan päällä on vastuuhenkilö (host), joka katsoo yhteydet kuntoon ja ohjaa paikan päällä olevan yleisön katsomoon.
• Tietoiskupäivänä Enter avaa Zoom-yhteyden ajoissa (noin 30 min ennen), jolloin katsomon järjestäjä pääsee vielä testaamaan, että äänet ja kuvayhteys toimivat.
• Zoomissa kannattaa valita Speaker view tai vaihtoehtoisesti pienentää kaikkien Zoomissa olevien videokuvat kokonaan. Katsomon järjestäjä, kuten muutkin Zoom-osallistujat, pitää mikrofonin pääosin suljettuna.

Vastuuhenkilö (host) on suuressa roolissa tilaisuuden vuorovaikutuksen mahdollistajana

Vaihtoehtoja vuorovaikutuksen toteutumiseen Zoomin ja katsomon välillä:

1. Tilaisuus on yksisuuntainen: katsomosta katsotaan Zoom-lähetystä, eikä katsojilla ole vuorovaikutus-/palautekanavaa.
2. Jos yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä, katsomon host kerää kysymykset ja esittää ne Zoomissa pyytämällä puheenvuoroa tai kirjoittamalla kysymykset chattiin. Host ratkaisee itse, miten kerää kommentit.

• Tilastointia varten on tärkeää, että katsomon vastuuhenkilö ilmoittaa Enterille tiedon siitä, paljonko väkeä katsomossa oli paikalla. Tämän voi tehdä tilaisuuden aikana esim. Zoomin chatissa tai lähettää tiedon sähköpostitse tietoiskun jälkeen.

Voit kysyä lisää tietoiskukatsomon järjestämisestä Enterin toimistolta. 

Toivotamme erilaiset katsomot lämpimästi tervetulleiksi tietoiskuihimme!

Teksti on julkaistu alunperin Ikinörtti-blogissa 30.11.2021.

Kirjoittaja: Enter ry:n Hybridityöryhmä

Lataa ja lue SeniorSurfin opas katsomoiden järjestämiseen:
https://seniorsurf.fi/wp-content/uploads/Etakatsomo-opas-A4.pdf

Kysyimme enteriläisten Facebook-ryhmässä hyödyntävätkö jäsenet mahdollisuutta ostaa ruokaa verkosta. Tilaavatko kotiovelle kauppakassin tai ruoka-annoksen lähetin tuomana, vai onko peräti robotti rullannut ostokset kotipihaan. 

Vaikka saimme vain alle parikymmentä vapaamuotoista vastausta, ilmenee niistä moninaisia tapoja tilata ja toimittaa ostokset perille: tilataan ruoka-aineita ja -tarvikkeita, valmiita annoksia ja hävikkiruokaa. Käytetään lähettipalvelua, keräyspalvelu + noutoa, keräyspalvelu + tuontia. 

Toisinaan myös lapset tilaavat ruokaa kotiinkuljetettuna vanhemmilleen tai ystävä tekee naapurin puolesta tilauksen hänen ostoslistansa perusteella.

Lue enteriläisten kokemuksia ruokaostoksista:

Asioiminen kivijalkakaupassa tai lähimarketissa 

Moni ikäihminen kertoo:  “Ajattelen, että niin kauan kuin jaksan, haen itse. Se on liikuntaa”.  

Niinhän me ikäihmiset toimimme - tehdään tikusta asiaa, jotta saadaan syy lähteä liikkeelle ja kerättyä askelia.

Painavia tuotteita ja isoja satseja lähettipalveluna erityisesti julkisilla liikkuville

“Olen tilannut mökille ruokaa Jumbon Prismasta monta vuotta alkukesästä 5-6 laatikollista, koska käytän julkisia kulkuneuvoja. Pullovesiä tilaan yli 10 isoa pulloa kerrallaan.”

***

 “Olen käyttänyt sekä K- että S-kaupan ruuan verkkokauppoja. Hyvin ovat toimineet. Mukava tilata painavat tavarat kotiin kannettuina joskus”.

Sairaana tai poikkeustilanteissa käytetään kotiinkuljetuspalvelua

Kotiinkuljetuspalveluja mainittiiin käytetyn erityisesti korona-aikana. 

“Emme ole koskaan ostaneet verkosta mitään, toistaiseksi. Olemme esim. korona-aikana  muuten saaneet kaupassakäyntiapua.  Pari ystävääni on tilannut esim. silloin kun ovat olleet sairaita." 

***

“Tilasin kotiin kaikkea tarvittavaa ruokaa palatessani Lapista hiihtolomalta käsi kipsissä. Tunsin systeemin jo ennestään, koska tilasin ruuat kotiin korona-aikana.“ 

K- ja S-palvelut tuttuja,  Oda-palveluakin kokeiltu

Näiden vastausten perusteella vaikuttaa, että palveluja on sujuvaa räätälöidä itselle sopivaksi:

"Käytän K-ryhmän joko keräyspalvelua, jolloin haen itse ostokseni ja ne laitetaan kuljetuslaatikossa auton takakonttiin tai kotiintuontia. Toimii hyvin. Ostoslistaa tehdessä näkee kaikki vaihtoehdot ja on helppo tehdä hintavertailuja. Minulle tämä ei ole pelkkää säästöä. Myös näin voi tehdä impulssiostoksia, kun näkee esim. kaikenlaisia mausteita ja maustekastikkeita. Citymarketin verkkokaupasta voi ostaa vaatteista elintarvikkeisiin."

***

“Käytin norjalaista Oda-palvelua, joka lopetti jo toimintansa. Odasta tilattiin päivittäistavaroita kotiinkuljetuksella. Oli kätevää tilata isoja satseja tai painavia asioita kotiin, koska en ole autoilija. Sovellus oli helppokäyttöinen, ja kaikkiaan palvelu pelasi ja hinnat olivat kilpailukykyiset. Sovelluksessa oli jopa helpompi vertailla tuotteiden sisältöjä ja kilohintoja kuin kaupan hyllyn ääressä. Kuljetuksen pystyi valitsemaan usein ilmaisesta ajankohdasta.”

***

“Korona-aikana tilasin muutaman kerran ruokaa ja päivittäistavaroita K-Ruoka -sovelluksen avulla. Palvelu toimi hyvin ja varsin nopeasti. Ainut haittapuoli oli verkon tarjonnan runsaus eli tuli tehtyä vähän turhiakin heräteostoksia. Nykyisin kyllä asioin kaupassa ihan paikan päällä, mutta tarvittaessa osaan siis vaikka mahdollisen liikkumisrajoitteen aikana hyödyntää tätä mahdollisuutta. Toki myös pizzatakseja on tullut aika ajoin käytetyksi.”

***

“Korona-aikaan käytimme sekä S:n että K:n verkkokauppaa ja noutopisteestä haimme, koska maalla ei ollut kotiinkuljetusta. Täällä Woltin palveluita harvoin, mutta tuttua siis sekin on.”

***

“Me tilasimme S-kaupasta koko korona-ajan kerran viikossa ja haettiin Triplan autohallin kaapista, kun viesti tuli kännykkään. Muita vehkeitä en ole käyttänyt. Miniä tilasi kerran meille kotiin Foodoralta, joten näin miten se toimi. Hyvin toimi, viesti tuli, että olemme alaovella 4 minuutin päästä ja sieltä haettiin ruuat." 

Lapset tilaavat vanhemmilleen - osaava ystävälleen

“Olen myös tehnyt netissä ruokaostoksia ystäväni puolesta hänen kotiosoitteeseensa, sekin toimi hyvin, neuvottelimme puhelimessa mitä hänelle tilataan. Maksu meni omalta kortiltani, hän maksoi minulle nettipankin kautta.” 

***

“En ole koskaan itse tilannut ruokaa verkon kautta, mutta poikani on muutaman kerran tilannut meille ruokaa kotiin kuljetettuna.” 

***

“Pojat ovat kyllä joskus tilanneet valmista ruokaa meille kaikille milloin mistäkin ravintolasta - joskus niin että ovat itse hakeneet, tai joskus sitten jokin välittäjä on tuonut tänne.” 

Ruoka-annoksia noutaen

“Tokihan tulee tilattua ruokaa verkosta noin joka toinen viikko - siis ravintoloista, mutta perinteiseen tapaan nettisivujen kautta ja noutona. Toinen on 4 min ja toinen 6 min päässä, joten eipä ole tarvetta kuljetukselle. Noista tilaaminen kotiin on aina järkevää, kun on kivempaa syödä oman pöydän ääressä ja muut "tarvikkeet" saa valita oman maun mukaan.”

Tällaistakin tarjolla - hotelliaamiainen ei-majoittuville vieraille

“Joitakin vuosia sitten ostin mukaan vietäväksi Scandic-hotellin aamiaisen. Hotelliaamiaiset ovat hieman rasvaisia, joten se jäi siihen. Paljon vaihtoehtoisia ravintoloita on mukana tässä palvelussa.”

Hävikkiruokaa: ResQ Club-annoksia ja HeViä - hävipusseja 

“Resq Club -hävikkiruuan ostamista käytän silloin tällöin. Helppo käyttöliittymä ja joustava hakea. Tarjonta painottuu aasialaiseen keittiöön, josta sinänsä pidän, mutta usein tarjolla on vain sushia tai liian voimakkaasti maustettuja ruokia. Tulen kyllä jatkossakin käyttämään.”

• ResQ Club – Älä heitä hyvää ruokaa hukkaan! (toim. huom. tarjontaa löytyy ihan kaikenlaisesta ruuasta hävikkikukkiin)

***

”Minä poikkean aamulenkillä Markettiin ja katson onko HeVi- tai leipäpusseja tarjolla. Joskus on ja toisinaan ei, mutta pitää olla kello 7 aamulla siellä, koska noin 3-5 kg painavat isot muovikassit menevät äkkiä. Eipä ole ennen syöty niin monipuolisesti hedelmiä, vihanneksia ja leipiä. Kassin hinta on 2 Euroa.”

• Supersuositut hävipussit viedään käsistä - Hevihävikkipussin idea on yksinkertainen: jos heviosaston tuotteet eivät ole enää priimassa myyntikunnossa, mutta kuitenkin syöntikelpoisia, ne poimitaan myyntiin erillisiin ja edullisiin hevihävikkipusseihin.

Entä se Alepa-robotti?

Robotti on useasti nähty liikkeellä - pulassa ylittäessään ratikkakiskoja, eksyksissä aidatulla työmaalla ja ohikulkijan työntämänä keskuspuiston hiihtoladulla. Ostoskokemuksia oli vain yhdellä:

"Olen sairaana tilannut Alepa-robotilla lähikaupasta ruokaa hengenpitimiksi. Hyvin körötteli robotti alaovelle eikä kuljetus maksanut kuin 3-4 euroa, kun S-tilaus maksaa noin kympin. Robotin kansi avautuu, kun kännykästä painaa avausnappia. Robottiin mahtuu noin kaksi kassillista ostoksia."

Kiitos kirjoittajille!

Onko sinulla mielipiteitä tai kokemuksia ruoan verkko-ostamisesta? 

Kerro kommenttikentässä:

Tunnistatko tekoälyn luomukset?

Yle Oppiminen on luonut testin, jolla voit kokeilla tunnistatko kuva- ja tekstipareista aidon. 
"Aito vai feikki - testaa osaatko erottaa tekoälyn avulla tehdyn kuvan ja tekstin aidosta"

SeniorSurfin blogitekstit

• Kuinka alkuun tekoälyn kanssa? - osa 1.
• Kuvia tekoälyn kanssa - osa 2.

Ylen Älyä tekoälyä -tietopaketti

Yle Oppimisen ja Uutisluokan rakentama Älyä tekoälyä -tietopaketti sisältää tekoälytietoutta helposti luettavassa muodossa ja mukana on monia lyhyitä videoita.

Mitä tekoäly on ja mitä se ei ole? -tietoisku

Keskiviikkona 11.9. klo 13.30 järjestetään Enterin kaikille avoin Zoom-etätietoisku otsikolla "Mitä tekoäly on ja mitä se ei ole?".
Lue lisää tapahtumasivulta ja ilmoittaudu (ilmoittautuminen avautuu elokuussa)

Faktabaarin Tekoälyopas

Faktabaari on vuonna 2014 perustettu suomalainen faktantarkistuspalvelu ja se tarkastelee tekoälyä informaatiolukutaidon sekä oppimisen näkökulmasta. Tutustu oppaaseen.

Kokonainen kirja aiheesta

Hannu Toivonen on kirjoittanut kirjan "Mitä tekoäly on? 100 kysymystä ja vastausta" (teos ilmestynyt syksyllä 2023). Teosta on kuvattu tekoälyaiheen perusteokseksi ja moni enteriläinen suosittelee kirjaa lämpimästi.

Elements of AI -kurssi - aiheesta enemmän kiinnostuneelle

Nimestään huolimatta myös suomeksi ja ruotsiksi netissä oleva kurssi, jonka ovat rakentaneet Helsingin yliopisto ja MinnaLearn-yritys. Kurssin materiaaleja voi lukea kuka tahansa avoimesti, mutta tehtävät voi suorittaa vain kirjautumalla. Kurssista voi halutessaan saada kurssitodistuksen. 

• Elements of AI suomeksi
• Elements of AI på svenska

Lue raapaleet alta! 

- Miten olisi? Kokeile Sinäkin kesäpuuhana kirjoittaa sadan sanan novelli!

Tiedätkö sinä mikä on raapale? Wikipedia tietää kertoa näin: 

Raapale (engl. drabble) on tasan sadan sanan pituinen novelli, joka on lyhyydestään huolimatta selkeä kokonaisuus, jossa on alku ja loppu. Varsinaisen tekstin lisäksi kirjoittaja saa käyttää korkeintaan viittätoista sanaa otsikkoon ja mahdollisiin väliotsikoihin. Suomenkielisen sanan raapale keksi kirjailija Johanna Sinisalo, joka itsekin kirjoitti raapaleita.

Palvelukokemuksia

Lemmikinsininen junamatka

”Huomenta, yksi aikuisten menolippu Tampereelle”. ” Lemmikkivaunussa on tilaa”, virkailija vastaa. Ahaa, VR:llä on trendikkäitä, väriltään erilaisia junavaunuja – lemmikinsinisten lisäksi ehkä keltaisia ja vaaleanpunaisia. Varmuuden vuoksi kysyn: ”Mitä se tarkoittaa?” ”Ei siellä ole nyt kuin kaksi koiraa”. Enempää tarkentavia kysymyksiä en kehtaa esittää. Lisäksi tämähän tuntuu jännittävältä. Lemmikeille on omia junavaunuja.

Viikonloppuretki Tampereelle alkaa kutkuttavasti. Kevätaamun aurinko paistaa asemasillalle. Tarkasteltuani junavaunujen kyljissä olevia numeroita löydän oikean. Kaksi jyrkkää porrasta noustavana, muutama askel junavaunun välikössä ennen kuin pääsee heiluriovelle. Totean vaunun olevan aivan tavallinen, matkustajien penkkirivein varustettu. Olin kuvitellut joutuvani matkustamaan karjavaunun tapaisessa kahden vieraan koiran kanssa.

Pankkiasiointi digitalisaation murroksessa

Pankkiasiointi helpottui vuosituhannen vaihduttua. Ei jonotettu ulko-ovella, eteisessä tai pankkisalin reunoille asetetuilla tuoleilla. Kosketusnäyttöpuhelimella saattoi hoitaa pankkiasiat puutarhatuolilta käsin. Aikaa siinäkin kului näytön reagoidessa hitaasti sormen painalluksiin. Näpyttely sujui vuonna 2010 eikä käsipuhelinkaan luistanut kädestä kuin saippuapala. Pankkiasioitiin lisäksi pöytä- tai kannettavalla tietokoneella, sylimikrolla.

Tultaessa 2020-luvulle yhdysvaltalaisten ns. digijättien kilpailu näkyy ensimmäisenä ruudulla. ”Haluaisitko vaihtaa selainta?” ”Tarkista yhteys”, ”Unohditko salasanasi?” Sinun tietoturvasi on vanhentunut”, ”Viisi kaveripyyntöä odottaa”, ”Hups, jotakin meni pieleen.” Jos ajattelen pankkiasiointia palveluun liittyvän asiakkaan kokemuksen kautta, niin nykyinen asiointitapa siirrettynä digitalisaatiota edeltäneeseen aikaa tarkoittaisi: Tyrkin pois kahvin ja pullan myyjiä, vahtimestari komentaa, tuoli vedetään alta muutaman kerran ja virkailija moittii väärän jonotusnumeron ottamisesta.

Tekstit: Hanna Maidell

SeniorSurf hallinnoi palvelua, jossa digiopastajina toimivat vapaaehtoiset seniorit eri puolilta Suomea. Kuka tahansa seniori voi pyytää apua puhelimen, tietokoneen tai muun digilaitteen käyttöön tai ongelmaan. 

Podcastissa Enter ry ja Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta keskustelevat valtakunnallisesta tietotekniikan etäopastuspalvelusta. 

Tapani Puisto on Enter ry:n jäsen ja vapaaehtoinen digiopastaja. Hän on yksi heistä, jotka auttavat toisia senioreita etäopastuspalvelun kautta. Emmaleena Niemi on Etäopastus-palvelun koordinaattori SeniorSurfista. Emmaleenaa ja Tapania jututtaa Enter ry:n viestintäkoordinaattori Jenni Blomqvist. Etäopastus-palvelun puheluun vastaa podcastin alussa Enterin vertaisopastaja Carl Winter.

SeniorSurfin etäopastus: p. 044 7007 101 (puhelun hinta pvm/mpm) 

Etäopastuksen puhelinpäivystys on auki ma, ti ja to klo 10-12. Muina aikoina voit tehdä opastuspyynnön verkkolomakkeella osoitteessa www.etaopastus.fi tai jättää takaisinsoittopyynnön. 
 

Yhteistyössä toteutettu podcast julkaistaan myös: vtkl.fi/podcast.

Kuuntele podcast YouTubesta

Lintujen kevätmuutto on kiihkeimmillään toukokuussa. Nyt on mainio aika muistutella mieleen tuttuja lauluääniä ja opetella tunnistamaan uusia lajeja. Siihen tuovat apua mobiilisovellukset kuten Jyväskylän yliopiston kehittämä Muuttolintujen kevät ja yhdysvaltalaisen Cornell-yliopiston Merlin Sound ID.

Yhteistä niille on taustalla toimiva tekoäly, joka vertaa tallennettua ääntä tietokannan materiaaliin.

Muuttolintujen kevät -sovellus

Muuttolintujen kevät on kätevä tapa tutustua lintujen äänimaailmaan. Sovelluksen taustalla on tekoälymalli, jota on kehitetty 2023 tapahtuneen julkistamisen jälkeen käyttäjien tuottamilla äänitteillä. Se tunnistaa nyt 263 säännöllisesti Suomessa esiintyvää lajia. 

Muuttolintujen kevät on helppo ottaa käyttöön, sillä sovellus on suomenkielinen. Sovellus toimii niin, että tallennat ensin haluamasi pätkän linnunlaulua ja pyydät sitten sovellusta tunnistamaan sen.

Muuttolintujen kevät tuo havaitut lajit nimineen ja kuvineen esille ja kertoo millä tarkkuudella tunnistus on tehty. Se myös näyttää aikajanalla, missä kohtaa kukin lintu oli äänessä.

Jos tunnet lintujen ääniä tai sinulla on näköhavainto äänessä olevasta linnusta, voit kertoa ovatko mallin tunnistukset menneet oikein tai väärin. 

Voit edistää kansalaistiedettä myös tekemällä pidempiä äänityksiä pistelaskentaverkoston reiteillä, joita löytyy kansallispuistoista ja esimerkiksi Helsingin ulkoilualueilta. 

Muuttolintujen kevät -sovellus löytyy Android- ja Apple-laitteiden sovelluskaupoista.

Merlin-sovellus

Kansainvälisesti tunnetuimpia äänisovelluksia on yhdysvaltalaisen Cornell-yliopiston Merlin Bird ID. Siinä yhdistyvät ääni- ja kuvatunnistus. Erona suomalaiseen sovellukseen Merlin Sound ID näyttää muutaman sekunnin viiveellä mikä lintu kulloinkin on äänessä. Se on mukava ominaisuus, kun kuuntelet kevään ja alkukesän konserttia vaikka metsäkävelyllä. 

Merlin-sovellus on englanninkielinen, mutta saat lintujen nimet suomeksi. Valinta tehdään sovelluksen asetuksissa. Samassa paikassa kannattaa valita tietokannaksi (Bird Packs) Eurooppa/Skandinavia, jotta tunnistusta eivät sekoita eksoottiset lajit.

Jos haluat sukeltaa syvemmälle lintusovellusten maailmaan, Cornell-yliopiston eBird on valtava aarrearkku. Sen mobiilisovelluksessa voit kerätä havaintolistoja, mutta verkkopalvelu on paljon laajempi ja sen taustalla oleva tietokanta massiivinen. 

Xeno-canto -äänitearkisto

Lähdekritiikki on paikallaan tunnistussovellusten käytössä. Äänisovelluksilla on usein vaikeuksia tunnistaa oikein lintuja, jotka poimivat lauluunsa säkeitä muilta lajeilta. 

Sovellusten tunnistamia lintujen ääniä voi varmistaa kattavassa Xeno-canto -äänitearkistossa, joka on lintuharrastajien suosiossa. Sen avulla pohjoissavolaisen lintuyhdistys Kuikan Aarne Hagman on vertaillut sovellusten tunnistuksia.

Xeno-canton kieli on englanti, mutta voit tehdä hakuja myös suomeksi. Valitse silloin verkkosivun alareunasta oikealta kieleksi suomi.

Teksti ja kuvat: Leena Kultanen

Yle Areenan mobiilisovellukseen (eli älypuhelimeen tai tablettiin ladattuun sovellukseen) kirjautuminen tuli voimaan joulukuussa, ja pääsiäisen jälkeen kirjautumista edellytetään myös Yle Areenan äly-tv-sovelluksissa ja Yle-sovelluksessa. 

Ylen nettisivuja voi edelleen käyttää selaimilla kirjautumatta (www.yle.fi sekä areena.yle.fi). Perinteisen television katseluun ja radion kuunteluun kirjautumista ja tunnuksia ei tietenkään vaadita. Lisäksi jotkin vanhimmat äly-tv-sovellukset toimivat jatkossakin kirjautumatta.

🇸🇪 Yle Arenans tv-appar och Yle-appen förutsätter inloggning

Under våren 2024 införs inloggning för att använda Yle Arenans tv-appar och i Yle-appen. Användarna loggar in med ett Yle-konto. Yles nyhetsjournalistik förblir tillgänglig för alla även utan inloggning, eftersom webbtjänsterna kan användas utan inloggning både på datorer och mobila enheter via en webbläsare. Läs mer: Svenska Yle

Med ditt Yle-Konto kan du logga in på alla Yles tjänster såsom Arenan, Yle-appen och svenska.yle.fi. Som inloggad får du en skräddarsydd användarupplevelse och intressant innehåll just för dig.

Instruktioner på svenska:

• Skapa Yle-konto
• Så loggar du in i Yle Arenans smart-tv-app
• Arenans instruktioner

Mikä on Yle Areena?

Yle Areena on Suomen monipuolisin suoratoistopalvelu, joka tarjoaa laajan valikoiman sisältöä. Voit katsoa ja kuunnella sarjoja, elokuvia, podcasteja, dokumentteja, uutisia, urheilua, suoria lähetyksiä ja paljon muuta. 

Voit selata ohjelmia Areenassa esimerkiksi kategorian, aiheen, kanavan tai ajan mukaan. Kokeile eri hakusanoja ja tutustu eri osioihin löytääksesi suosikkiohjelmasi.

Mitä eroa on televisiolla ja Yle Areenalla?

Televisiosta näkee ohjelman aina reaaliajassa. Esimerkiksi sarjaohjelmat näytetään tiettyyn aikaan ja tiettynä päivänä. Joskus käy niin, että hyvän sarjan löytää vasta kun sitä on esitetty jo jonkin aikaa. Silloin on mukavaa, että Yle Areenasta voi katsoa myös sarjan aiemmat jaksot. 

Yle Areena on siis eräänlainen ohjelmakirjasto, josta voit katsoa mitä haluat, milloin haluat.

Voit hakea haluamasi sarjan nimen Areenan hakutoiminnolla. Kirjoita sarjan nimi hakukenttään ja paina “Hae”. Näin löydät nopeasti kaikki kyseisen sarjan jaksot. Voit katsoa sarjan aiemmat jaksot tai katsoa vaikka koko kauden jaksot yhdellä kertaa - voit nauttia monipuolisesta sisällöstä ja katsoa suosikkisarjojasi milloin tahansa!

Mikä on Yle Tunnus?

Yle Areenan käyttämiseen tarvitset Yle Tunnuksen. Se on tunnus, jolla pääset kirjautumaan kaikkiin Ylen palveluihin yhdellä kertaa. Lue Yle Tunnuksesta Ylen sivulta.

• Jos sinulla ei ole Yle Tunnusta, voit luoda sellaisen helposti osoitteessa: yle.fi/aihe/yle-tunnus. 
• Tarvitset vain sähköpostiosoitteen ja salasanan. 
• Syntymäaika ja sukupuoli ovat vapaaehtoisia tietoja. 
• Voit aloittaa Yle Tunnuksen käytön heti, kun olet vahvistanut sähköpostiosoitteesi.

Yle Tunnuksella kirjautuneena saat sinulle räätälöityä palvelua

Jos olet aiemmin katsonut tai kuunnellut jotain ohjelmaa, voit jatkaa siitä, mihin jäit: Yle Tunnuksen ansiosta Yle Areena muistaa katseluhistoriasi. Voit myös merkitä suosikkiohjelmasi sydän-symbolilla. Saat halutessasi ilmoituksen puhelimeesi, kun uusi jakso on katsottavissa.

Oppaita:

• Ohje tv-sovelluksiin kirjautumise⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠en.
• Lyhyt ohjevideo äly-tv:hen kirjautumiseen.
• Yle Areenan ohjesivulla on myös muuta tietoa tietoa Ylen palveluiden kirjautumiseen, tv-sovelluksiin sekä saavutettavuuteen liittyen

• Huomaa, että Yle ei ikinä edellytä kirjautumisessa pankkitunnusten tai luottokorttitietojen käyttöä. Jos sinulta pyydetään luottokortin tietoja tai pankkitunnuksia siinä yhteydessä, kun kirjaudut QR-koodin avulla Yle Areenan tv-sovellukseen, on todennäköistä, että QR-koodin lukemiseen käyttämässäsi sovelluksessa on haittaohjelma. Sovelluskaupoissa on ollut aiemmin jaossa joitakin QR-koodien lukemiseen tarkoitettuja sovelluksia, joihin on ollut piilotettuna haittaohjelmia. On myös mahdollista, että luottokorttia kysytään koska toimiakseen QR-koodinlukijasovellus vaatii maksullisen version. Maksullinen versio on tarpeeton eli hyviä ilmaisia on saatavilla. 
• Varmista myös, että puhelimessa tai tabletissa käyttämäsi QR- ja viivakoodien lukuohjelman versio on uusi ja luotettavaksi tiedetty. (Kysy apua digiopastajilta!)

Tekstit lainattu tai pohjautuu: Yle

Jag heter Sonja Bäckman och bor i Ekenäs tillsammans med min sambo och två döttrar. Jag började i mars 2024 som Enters koordinator för de tvåspråkiga orterna i Nyland. Jag ser fram emot att besöka de olika områdena och lära känna handledare och andra som jag kommer att samarbeta med i fortsättningen.

Jag har ungefär 20 års erfarenhet av museijobb eftersom jag började sommarjobba på Degerby Igor museet i Ingå som 14-åring. Jag är utbildad filosofie magister från Åbo Akademi och Åbo var en underbar studiestad som jag fortfarande gärna besöker. Efter studierna jobbade jag som projektkoordinator i Degerby i ett år och efter det blev jag mammaledig för första gången. Efter mammaledigheten började jag jobba på Hangö Frontmuseum. Jag har alltid haft ett stort intresse för lokalhistoria och därför känner jag också bra till Västnylands närhistoria.

Hela området har genom åren blivit mycket bekant för mig i och med att jag bott i Degerby (Ingå) i 18 år, ett år i Karis då jag studerade vid Västra Nylands folkhögskola, gått i högstadiet, gymnasiet och bilskolan i Virkby/Lojo, utbildat mig till Porkala guide på området Kyrkslätt/Sjundeå/Degerby, bott i Ekenäs nu i 10 år och jobbat åtta år i Hangö. I Östnyland har jag några vänner och bekanta och jag ser fram emot att lära känna den delen av Nyland ännu bättre.

Fritiden tillbringar jag till största del tillsammans med familjen och barnens hobbyn som för mig bland annat till friidrottstävlingar i Helsingfors och skidtävlingar i Esbo. Tillsammans med familjen åker vi också ofta på utfärder och utforskar nya platser. Den enda helt egna hobbyn som jag har just nu har tid för är körsång i blandade kören Cajorna. När jag sjunger måste jag koncentrera mig just på det och får glömma alla bekymmer och sorger. Gemenskapen mellan flera olika generationer i kören är fantastisk!

Odotan innolla tulevaa ja olen hyvin innokas oppimaan uutta työssäni yhdessä mahtavien kollegoideni kanssa. Tunnen jo vahvasti olevani osa uutta tiimiä ja odotan yhteistyön tästä vielä syventyvän.

Mielenkiinnolla odotan myös tapaamisia sekä vapaaehtoisten opastajien että jäsenten kanssa ja keskusteluita heidän kanssaan.

Tästä tulee mahtava matka!

Sonja Bäckman

Koordinator för frivilligverksamheten/ vapaaehtoistoiminnan koordinaattori
+ föreningens svenskspråkiga verksamhet

Aivot tykkäävät jumpata! Väännellään taas anagrammeja ojennukseen! Anagrammilla tarkoitetaan sanan tai sanajoukon kirjainten uudelleen ryhmittelyä siten, että niistä muodostetaan yksi tai useampi uusi sana.

Keksitkö minkä sanan kirjaimet on alla sekoitettu? 

Joukossa on helpompia ja vaikeampia sanoja ja vihjeitä. Aiheet ovat pääosin tietotekniikan piiristä, mutta sanoissa käydään myös analogisella puolella.

Tässä vihjeet - Vastaukset löytyvät sivun alalaidasta.

1. Tälle on hyvä asettaa rajat - muillekin kuin lapsille. RAUTIAKUU
2. Suunnistajan väline, nykyisin puhelimessakin. SIKAMOPS
3. Uudestaan suosioon tulossa musiikin kuunteluun. LYYLYN VEIVI
4. Tämä ei taida soida enää edes kenenkään autossa. MANSETTIKAKKA
5. Tähän kansioon kertyneet kannattaa poistaa koneelta. KISSAPOROT
6. Turvaksi myös rakennuksissa. LUOMUPARI
7. Ei Android-laitteissa. TOP RESPA
8. Sitä ei voi lukea kirjasta. IVESIN RENTTU
9. Nopeuttavat toimintaa. PONEKIN MOKAT
10. Nykypuhelimissa. LADATIIMI OB
11. Enterissä hälytetään paikalle tarvittaessa. ORAVA JA PASTA

Vastaukset löydät rullaamalla sivun alalaitaan. Linkkien takaa löydät myös sanaan liittyvän selityksen Ylen Digitreenien sanastosta. 

Mitä tiedät aivojen treenaamisesta? 

Tunnetko Muistipuiston? Muistipuisto® on helppokäyttöinen ja innostava verkkosivusto, joka sisältää aivoterveyttä tukevaa tietoa, tekemistä ja käytännön vinkkejä. Muistipuisto-sivustolta löytyy tietoa aivoterveydestä sekä paljon monenlaista aivoterveellistä puuhaa. 

Muistipuisto on kehitetty Miina Sillanpään Säätiön ja Muistiliiton yhteishankkeessa. 

Vastaukset:

RUUTUAIKA, KOMPASSI, VINYYLILEVY, KASETTIMANKKA, ROSKAPOSTI, PALOMUURI, APP STORE, INTERNET-SIVU, PIKAKOMENNOT, MOBIILIDATA, VARAOPASTAJA.

Sanat sekoitti: Maisa Krokfors.

Pankkiasioinnin sähköistyminen mietityttää monia. Tähän uutiseen olemme koonneet neuvoja ja vinkkejä pankkipalveluiden turvalliseen käyttöön. 

Jutussa esitellään lisäksi pankkiasiointia helpottavia vinkkejä: viivakoodien sekä mobiilivarmenteen käyttö.

Miten asioin omassa pankissani?

Jos mietit, mistä saat apua oman pankkisi asiointiin, ohjaamme sinut tutustumaan SeniorSurfin kokoamaan materiaalin: 

Tästä painikkeesta SeniorSurfin pankkiasiointioppaaseen

SeniorSurfin oppaaseen on koottu pankkikohtaisesti:

• pankin oikea www-osoite, joka kirjoitetaan selaimen osoiteriville. Voit tallentaa sen myös kirjanmerkkeihin. (Älä käytä Google-hakua tai sähköpostiin tulleita linkkejä, sillä ne voivat viedä sinut huijaussivuille!)
• pankin oma mobiilipankkisovellus, mikä onkin turvallisin tapa käyttää pankkia.
• tunnistautumistavat, jotka vaihtelevat pankkikohtaisesti. Kysy, mitä tunnistautumisvaihtoehtoa pankkisi tarjoaa, jos sinulla on esim. heikko näkö.
• tärkeimmät ohjesivut ja asiakaspalvelunumerot (muutamilla pankeilla - esim. OP, Nordea, Danske Bank - on senioreille omat asiakaspalvelukanavansa)

Huomioitavaa verkkopankin asioinnin opastamiseen liittyen:

• Pankista saa henkilökohtaista opastusta verkko/mobiilipankin käyttöön.
• Pankkiasiointiin voi pyytää apua myös Enterin digiopastuksista (etäopastuksessa pankkiasioita ei kuitenkaan opasteta).
• Muista kuitenkin, että pankkitunnuksia ei saa antaa tai näyttää toisille. Henkilön tulee itse kirjautua palveluun.
• Jos henkilö ei kykene itsenäiseen asiointiin, läheiselle voi antaa käyttöoikeuden tilille tai hänet voi valtuuttaa valtakirjalla. Näistä voit kysyä omasta pankistasi.
• Edunvalvontavaltuutus on valtakirja, jolla valtuuttaja antaa läheiselle henkilölle oikeuden hoitaa asioitaan, kun itse ei siihen enää pysty. Ohjeita edunvalvontavaltuutuksen liittyen Digi- ja väestötietoviraston sivuilla.

Muita helpottavia vinkkejä asiointiin:

SeniorSurf esittelee erilaisia maksamisen tapoja

Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf kirjoitti jutun maksamisen eri tavoista: 

Laskujen maksua, ruokaostokset lähikaupassa, elokuvaliput verkkokaupasta, rahan lainaamista perheen jäsenelle… Kuluja on erilaisia ja niin on myös maksamisen tapoja. Samalla kun käteisen rahan käyttö vähenee, kortti- ja mobiilimaksaminen yleistyvät vauhdilla. Lue juttu tästä linkistä.

Viivakoodit pankkisovelluksissa maksamisen apuna

Monesta laskusta löytyy viivakoodi tai virtuaalinen viivakoodi (pitkä numerosarja). Opettele käyttämään niitä, niin laskun maksaminen helpottuu. 

Enterin vertaisopastaja Matti Pihkala näyttää videolla, kuinka viivakoodia käyttämällä voit jättää pitkien numerosarjojen naputtelun ja tarkistelun. 

Entä mikä olikaan mobiilivarmenne?

Pankkitunnuksilla tunnistaudutaan usein pankin lisäksi myös moniin muihinkin palveluihin. Tiedätkö, että siihenkin on vaihtoehto? Mobiilivarmenne on helppo ja turvallinen tapa kirjautua matkapuhelimella verkkopalveluihin, jotka vaativat vahvaa tunnistautumista. Mobiilivarmenne ei vaadi klikkailua eri sovellusten välillä, kuten pankkitunnuksilla tunnistautuessa.

Enterin vapaaehtoinen vertaisopastaja Matti Pihkala teki digivinkkivideon mobiilivarmenteesta Enterin YouTube-kanavalle. Katso alta:

Ns. tyypillinen asiakas on hieman erilainen riippuen siitä, onko kyseessä opastuspaikassa tapahtunut lähiopastus vai onko opastus hoidettu etänä. 

Lokakuussa 2023 opastajille tehdyn kyselyn perusteella lähiopastuksissa tyypillisesti

• asiakkaana on 71–80-vuotias nainen, joka tulee opastukseen kysymään neuvoa Android-älypuhelimensa peruskäyttöön, asetuksiin tai varmuuskopiointiin.

• opastettava on hyväntuulinen, rauhallinen ja oppimishaluinen. Hänen asiansa saadaankin noin tunnin kestävän opastuksen aikana ratkaistua.
• tilanteessa, jossa asia ei ratkea, kyse on usein joko siitä, että tarvittavaa tunnusta/salasanaa ei ole ollut mukana tai siitä, että opastusaika on loppunut kesken.
• vaikka asian omaksuminen on saattanut olla opastettavalle haastavaa, on hän kuitenkin oppinut asioita ja tyytyväinen saamaansa opastukseen. 
• myös opastaja kokee, että opastettava osaa opastuksen jälkeen hoitaa arkiasioitaan paremmin.

Siitä huolimatta, että tyypillinen opastettava voidaan kyselyvastausten perusteella määritellä, on opastusaiheiden ja opastettavien kirjo erittäin laaja: Enterin opastuksissa käy paljon erilaisia ikäihmisiä ja meiltä saa kysyä mistä tahansa digiin tai eri laitteisiin liittyen. 

Oletpa siis ”tyypillinen” opastettava tai aivan toisenlainen seniori, toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi Enterin opastuksiin!

Tutustu Enterin opastusaiheisiin tarkemmin tuoreesta opastusaiheraportista: www.entersenior.fi/opastus/opastusaiheet 

Teksti: Päivi Savolainen, Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, Enter ry

Mitä tapahtuu vanhalle koneellesi, kun hankit itsellesi uuden? Jääkö se kaappiin, kun ostat uuden ja ehomman?

Suomalaiset vaihtavat konetta 4-6 vuoden välein riippuen käytöstä ja tarpeesta. Vaihtoon pakottavat käytössä ilmenneiden vikojen lisäksi mm. käyttöjärjestelmien muutokset ja päivitysten loppuminen.

Tietokoneen hiilijalanjäljen arvioidaan karkeasti olevan jopa 280 kg hiilidioksidia. 75-85 prosenttia päästöistä syntyy koneen valmistuksessa, loput käytön aikana. Siksi koneiden kierrätys on tärkeää. 

Vanhaksi jäänyt kone voidaan tyhjentää ja korjata niin, että sitä voidaan käyttää vielä muutama vuosi. Jos tämä ei enää ole mahdollista, kone puretaan osiksi ja toimivat komponentit otetaan uusiokäyttöön.

Hyvinkäällä toimiva Napalmi Tietotekniikka Oy on myynyt ja huoltanut tietokoneita vuodesta 2015

Yrityksen toinen perustaja ja toimitusjohtaja Toni Rytkönen on tietokoneinsinööri, joka on toiminut
koneiden kanssa lähes koko elämänsä ajan. 

- Eniten minua kiinnostaa ohjelmistopuoli, kumppaniani taas enemmän koneiden kasaaminen ja palvelinpuoli.

Napalmin asiakkaissa on ikäihmisiä ja Napalmi tekee kotikäyntejä silloin kun on tarpeen. Rytkönen pitää kotikäyntejä mukavina, koska ihmiset ovat sosiaalisia ja kanssakäyminen on hauskaa.

Kun asiakkaan kone tulee käyttöikänsä päähän, Napalmi purkaa sen ja ottaa käyttöön kaiken mikä on mahdollista. Uusiokäyttöä varten viallisista koneista puretaan toimivat komponentit: RAM-kammat, näyttöpaneelit, levyasemat, wifi-kortit, näytön ym. kaapelit ja näppäimistöt. 

- Myös laitteiden kannet ja jopa emolevy voidaan käyttää, jos korjattavaksi tulee saman mallin tietokone, jossa niitä tarvitaan.

 Jos kone toimii ja on ominaisuuksiltaan hyvä, siihen vaihdetaan yleensä uusi  SSD-kovalevy sekä uusi käyttöjärjestelmä. 

- Tällaista konetta voidaan hyödyntää varakoneena, kun jonkun laite on meillä huollossa. Joskus korjattuja koneita myös myydään. Itse koneitaan kunnostaville meiltä saattaa löytyä tarpeellisia varaosia.

Koneet tuntuvat vanhenevan nopeasti eikä vanhoille koneille löydy käyttöä. Miten vanhaa konetta voidaan vielä hyödyntää?

Toni Rytkösen mukaan se riippuu korjattaviksi tulevista koneista ja niiden iästä. Jos asiakkaan kone on vanha ja siihen tarvitaan sopivia varaosia, silloin he käyttävät hyvinkin vanhoja osia. 

- RAM-kammat sopivat yleensä saman aikakauden laitteisiin. Muiden osien yhteensopivuus on enemmän mallikohtaista. 

Kovalevyt ovat kuluvia osia, jotka kannattaa vaihtaa. Käyttöjärjestelmänkin voisi päivittää ainakin hyvin toimivaan koneeseen. 

- Hyvin harvoin tulee tilanteita, joissa asiakas haluaisi jonkin muun käyttöjärjestelmän Windowsin
sijaan, kuten esimerkiksi Linuxin. Linuxin asentaminen onnistuisi kyllä, mutta lähtökohtaisesti pyritään kuitenkin menemään Windowsilla. Koneen pitää olla tarpeeksi tehokas ja arvokas, että siihen on järkevää laittaa tietosuojan ja nopeuden vuoksi uusi SSD-kovalevy. Vanhat mekaaniset kovalevyt ovat yleensä niin hitaita, ettei niitä kannata käyttää.

Kaikkea koneista ei pystytä hyödyntämään. Mitä lopuille tapahtuu?

- Jatkavat matkaansa edelleen SER-kierrätykseen.

SER-kierrätys on sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajien yhteisö. Se huolehtii lain tuottajille asettamasta velvoitteesta järjestää käytöstä poistettujen laitteiden käsittely ja jätehuolto omalla kustannuksellaan. Elektroniikkaa myyvät liikkeet ottavat vanhan koneen, kun sen tilalle ostaa uuden.

Komeroihin jääneet koneet voi kierrättää myös SEIFFI-palvelun kautta. SEIFFI:ssä ovat mukana SER-kierrätys, Kuusakoski Group Oy, Inrego Oy ja Posti, joka huolehtii laitteiden kuljetuksesta kuluttajalta tai yritykseltä käsittelypaikkaan.

Teksti ja haastattelu: Sirkku Nyström

Kiitos Toni Rytkönen ja Napalmi! 

Napalmi tietotekniikka Oy on Enterin kannatusjäsen.

Oletko kierrättänyt vanhat laitteesi vai keräävätkö ne pölyä kotona? Kerro ja keskustele jutun herättämistä ajatuksista.

Kun lähdet matkalle, on hyvä käydä läpi myös tarvittavat digitaaliset ”matkatavarat”. Niiden määrä ja sisältö luonnollisesti vaihtelee sekä matkan keston, kohdemaiden ja luonteen mukaan.

Tässä käydään muistilistan tapaan läpi erilaisia asioita, joita ennen matkaa ja sen aikana voidaan digitaalisesti hoitaa. (Kuvat on luotu Bing Image Creator -tekoälyn avulla.)

1. Matkan suunnittelu

Erilaiset sähköiset matkaoppaat kuten esimerkiksi TripAdvisor , Lonely Planet Guides ja Culture Trip antavat ideoita ja hyvää taustatietoa matkakohteista. Myös kohteen kaupunkikorttisovellus kannattaa hankkia etukäteen. Niitä löytyy useimpien matkailukaupunkien turisti-infosivustoilta, mutta on myös useita maita ja kohteita kattavia sovelluksia, kuten Go City.

2. Matkaan liittyvät varaukset

Hotellien ja muiden majoitusten sekä lentolippujen varaukset (esim. Booking.com, AirBnB, eri maiden ja kaupunkien juna- ja muut julkisen liikenteen liput, esimerkiksi Deutsche Bahn) on kätevä tehdä verkossa tai mobiilisovelluksilla.

3. Sähköiset matkustusasiakirjat

Matkaan liittyvät tärkeät dokumentit (lentoliput, valokuvat passista ym.) on hyvä pitää tallennettuina sähköisessä muodossa omalle laitteelle ja myös pilvipalveluun, lähtöselvitykset voi hoitaa ennakkoon sähköisesti esim. Finnairin appilla.

4. Sähköposti ja viestintä

Varmista, että sähköpostisi ja viestisovelluksesi ovat toiminnassa. Voit käyttää myös sähköpostin automaattista poissaoloviestiä.

Asenna tarvittaessa viestisovelluksia, kuten WhatsApp, Skype tai Signal, jotta voit pitää yhteyttä kotiin ilman kalliita puhelinkuluja.

5. Karttapalvelut

Matkalla tarvitset usein monenlaisia karttapalveluja, joista monipuolisimpia ovat Google Maps, MapsMe (tarjoaa myös offline-kartat) ja Sygic Travels (sisältää myös autonvuokraus- ja hotellinvarauspalvelut).

6. Pilvipalvelut,varmuuskopioinnit

Varmuuskopioi tärkeät tiedostot ja dokumentit ennen matkaa, pilvipalveluista löytyy esittely Enterin Youtube-kanavalta. Matkakuvat on hyvä tallentaa pilvipalveluihin. Pilvipalveluja ovat mm. Google Drive, Google Kuvat, OneDrive, iCloud ja Dropbox.

7. Pankki- ja raha-asiat:

• Käytä mobiilipankkisovellusta ja seuraa tilisi saldoa ja tapahtumia. 
• Talleta puhelinnumerotiedot pankki- ja luottokorttien kuolettamista varten. 
• Aseta summakohtaiset ja aluekohtaiset nostorajat pankkikortin ja luottokortin nostoille ja ostoille. 
• Tallenna luotto- ja pankkikorttien kuolettamisen puhelinnumerot puhelimesi yhteystietoihin.

8. Valuuttamuunnin

XE Currency -valuuttalaskuri toimii ilman nettiyhteyttä, ja se on ladattavissa sekä iOS:ille että Androidille.

9. Sääsovellus

Lataa sääsovellus saadaksesi päivitetyt sääennusteet matkakohteessasi. Parhaita ovat Ilmatieteen laitos, Foreca ja Norjan ilmatieteen laitos. Näistä löytyy myös mobiililaitteille asennettavat sovellukset. Myös Weather.com ja AccuWeather ovat monipuolisia sääsovelluksia.

10. Kielentulkkaus

Käytä kielentulkkaussovellusta, kuten esimerkiksi Google Translate, Duolingo tai Google Lens auttamaan kommunikoinnissa, jos et puhu paikallista kieltä.

11. Roaming/verkkovierailut

Tarkista liittymäsi roaming-asetukset aina ennen kuin lähdet ulkomaille. Jos haluat käyttää nettiyhteyttä, soittaa tai lähettää tekstareita ulkomailla, tulee liittymälläsi olla ulkomaan käyttö sallittuna. Kun matkustat ulkomaille toiseen EU-maahan, matkapuhelimen käytöstä ei tarvitse maksaa ylimääräisiä verkkovierailu- eli roamingmaksuja. Puheluista (matka- ja lankapuhelimiin), tekstiviesteistä ja datapalveluista (internet-selailu, musiikin ja videoiden suoratoisto) peritään sama hinta, jonka maksaisit kotimaassasi. Roaming (erityisesti dataroaming) voi EU:n ja ETA:n ulkopuolella olla hyvin kallista, joten tarkista hinnat palveluntarjoajalta ennen matkustamista, jotta vältyt ikäviltä yllätyksiltä.

12. eSim

Uusimmista puhelimista läytyvä eSIM-ominaisuus toimii digitaalisena SIM-korttina, jolla voit aktivoida mobiililiittymän operaattorilta tilaamatta perinteistä fyysistä, muovista SIM-korttia. 

• Lue Jukka Tammisen blogikirjoitus kokemuksista eSIMin käytöstä Meksikossa.

13. Varavirtalähde ja sähköadapteri

Varavirtalähde lataa puhelimesi akun kun olet liikkeellä. Varavirtalähde, joka tunnetaan myös nimellä powerbank, on pieni laite, jonka voit ottaa mukaan puhelimen akunkeston varmistamiseksi. Se toimii aivan niin kuin seinässä oleva laturi -  kytket vain puhelimen latauskaapelilla virtalähteeseen, niin lataus alkaa.

Matka-adapteri on lähes tulkoon välttämätön apuväline kaikille matkailijoille. Matkan kohteesta riippuen pistorasian ja pistokkeen tyyppi sekä verkkovirran jännite voivat vaihdella merkittävästi. Matkakohteeseen onkin hyvä tutustua etukäteen ja hankkia tarvittava adapteri jo kotimaassa. Näin turvaat sähkölaitteidesi toiminnan ympäri maailman. Harkinnan mukaan saattaa olla hyvä ottaa mukaan varapuhelin tai tabletti.

14. Tietoturva

Päivitä kaikki laitteet ja sovellukset ennen matkaa. 

Täältä löydät Enterin⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ suositukset tietoturvaa koskien eri laiteympäristöille.

15. Laitteen kuorman rajoittaminen

Vältä lataamasta liian monta sovellusta ja tiedostoa matkapuhelimeesi, jotta se toimii sujuvasti etkä kuluta liikaa dataa.

16. Matkustusilmoitus

Ainakin jos matkustat vähänkin ”eksoottisempiin” maihin tai tai kriisialueille, kannattaa ehdottomasti tehdä Ulkoasiainministeriön sivuilla matkustusilmoitus.

Hyvä on myös tallentaa puhelimen yhteystietoihin kohdemaan Suomen suurlähetystön tai konsulaatin puhelinnumero.

Hyvää matkaa!

Teksti ja kuvituksen tehtävänannot tekoälylle: Matti Pihkala

Kyllä on matkailu muuttunut parin vuosikymmenen aikana! 

Millaisia kokemuksia Sinulla on digin hyödyntämisestä maailmalla? Mitä lisäisit tähän listaan? Mitä sovelluksia olet Sinä olet käyttänyt tai mikä olisi ollut tarpeen? 

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Tässä jutussa pohditaan vapaaehtoisen opastajan näkökulmaa kuvitteellisissa opastustarinoissa.

Digiopastaminen 

paikan ainoana opastajana

Jaakko odottaa opastettavaa kirjastolla. Tuolta hän jo saapuukin ja he käyvät rauhassa istumaan opastustilan pöydän ääreen. Kirjastolla on hiljaista ja seinäkello raksuttaa, kun Jaakko ja opastettava keskittyvät harjoittelemaan opastettavan tietokoneen päivittämistä. 

• Enterillä on paljon opastuspaikkoja, joissa käy ainoastaan yksi opastaja opastamassa. Yksin toimiessa voi rauhassa keskittyä opastettavaan, kun ei ole toisia opastuspareja paikalla.
   

…tai porukassa

Opastajat Matti ja Maija tulevat samalla ovenavauksella sisään opastuspaikkaansa ja huomaavat, että täällähän muut ovat jo hommissa. Tuolla näkyy Aino opastamassa, tuolla Mauno. Eeva on auttamassa Maunoa jossakin Facebookin käyttöön liittyvässä asiassa.

• Monessa opastuspaikassa paikalla on muitakin opastajia, jotka tekevät samaan aikaan omia opastuksiaan. Toisilta opastajilta on helppo kysyä neuvoa itselle vieraiden aiheiden ja laitteiden kanssa. Usein vaihdetaan myös muita kuulumisia opastusten jälkeen.

Ajanvarauksella

Jaakolla on opastus tulossa taas seuraavalla viikolla. Loppuviikosta hän huomaa sähköisestä ajanvarauskalenterista, että ensi viikolle on jo nyt merkitty kaksi varausta. Toisessa lukee laitteena “iPhone” ja opastusaiheena “Puhelimen taustakuvan vaihtaminen”. Aihe ei ole hänelle tuttu ennestään, joten hän etsii lisätietoa etukäteen opastusta varten. Toisen varauksen yhteyteen on kirjattu laitteeksi “Tietokone” ja aiheeksi “Perusasioita”, joten tämän opastuksen aihe selviää vasta paikan päällä.

• Suurin osa Enterin opastuksista tehdään ajanvarauksella. Parhaassa tapauksessa opastaja saa ennakkotietoa opastettavasta laitteesta ja opastusaiheesta, jolloin hän voi tutustua aiheeseen etukäteen. Jos opastusaikoja ei varata, opastaja ei mene paikalle. 

…tai ilman ajanvarausta

Matti, Maija, Aino, Mauno ja Eeva ovat opastuspaikassa, jossa ei ole ajanvarausta. He istuvat opastusajan alkaessa tähyillen, onkohan ketään tulossa. Hetken päästä saapuukin useita opastettavia, mutta kaikilla on niin lyhyt asia, että loppuaika jää vapaaksi. Opastajat istuvat juttelemassa ChatGPT-kokeiluistaan, kunnes huomaavat, että varsinainen opastusaika onkin jo päättynyt.

• Paikoissa, joissa ei ole ajanvarausta, opastusaihetta ei tiedä etukäteen ja yksittäisten opastusten kesto vaihtelee ajanvarauspaikkoja enemmän. Vasta opastuspaikalla selviää, tuleeko paikalle väkeä vai käykö niin, ettei ketään tulekaan. Tällöin ajan voi käyttää vaikkapa toinen toistaan opastaen ja toisiltaan oppien.

Pienellä paikkakunnalla

Seuraavan viikon opastuksen jälkeen Jaakko tarkistaa taas ajanvarauskalenterin ja huomaa, että kalenterissa on jälleen kaksi varausta hänelle ensi kerralle. Lisäksi toinen ajan varanneista sattuu olemaan Jaakon vanha opettaja Aune ja toinen naapurustossa asuva Pekka. Tämä ei sinänsä yllätä Jaakkoa, sillä opastuksissa törmää aina silloin tällöin tuttaviin. Hauska nähdä ihmisiä näissäkin merkeissä!

• Pienillä paikkakunnilla opastuspaikan ovesta saattaa monesti kävellä sisään ennestään tuttu opastettava. Osa opastajista houkuttelee tuttaviaan mukaan opastamaankin :)

…tai isossa kaupungissa

Matilla, Maijalla, Ainolla, Maunolla ja Eevalla käy opastettavina yleensä heille vieraita henkilöitä. Tosin osasta on tullut tuttuja sitä kautta, että he ovat käyneet opastettavana useita kertoja. 

Ja silti:

Jaakko osallistuu Enterin opastajien etänä pidettävään kuukausitapaamiseen. Linjoilla ovat myös Matti, Maija, Aino, Mauno ja Eeva. Jutellaan opastuskauden tunnelmista. Maija kertoo kuinka päällimmäisenä tunteena on hyvä mieli siitä, että opastuksissa on oppinut itsekin paljon uutta ja pystynyt auttamaan muita ihmisiä. “Juurikin niin” - toteaa Jaakko. 

Opastajien nimet ovat keksittyjä ja tilanteet ovat kuvitteellisia.

Teksti ja kuvat: Päivi Savolainen, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, Enter ry

Google Lens on Googlen kehittämä kuvantunnistussovellus, joka on saatavilla Android- ja iOS-laitteille. Se käyttää tekoälyä tunnistaakseen esineitä, tekstiä, paikkoja ja muita kohteita reaalimaailmasta.

Lens löytyy valmiina Google sovelluksesta, Google Kuvista ja Google Kamerasta. Sen voi myös ladata erillensä sovelluksena Play Kaupasta ja Apple Storesta.

Perustiedot Lensistä löydät täältä (linkki aukeaa Googlen ohjeisiin).

(Tämän sivun alalaidasta löydät Enterin digivinkkivideon Google Lensistä.)

Ota Google Lensin supervoimat käyttöösi!

Lens on kuin taikakilpi, joka antaa älypuhelimellesi supervoimat! Se ei välttämättä pelasta maailmaa, mutta tekee elämästäsi hieman helpompaa ja hauskempaa. Alla on kimara vinkkejä, joissa voit kokeilla ja hyödyntää Google Lensiä. 

Ruokailuelämyksen pelastaja

Unohda se, että tuijotat menua kuin kryptistä salakirjoitusta ulkomaan ravintolassa. Google Lens paljastaa sinulle, mitä lautasellesi on tulossa ja kuinka monta kaloria se sisältää – kuin ikioma ravintolaoppaasi!

Josko olet ulkomailla ja eksynyt Hotel Centraliin ja saanut eteesi menun, josta et juuri mitään ymmärrä:

Muotiguru taskussasi

Käytätkö koskaan aikaa pähkäillen, mikä ihmeen vaatekappale sinulla tai jollakin julkkiksella on päällä? Google Lens voi kertoa sinulle, mikä brändi ja malli se on. Ja ei, se ei arvioi sinun tyyliäsi – ainakaan ääneen!

Himoitsetko tv-sarjassa näkemääsi vaatetta tai Sanna Marin asustetta? Google Lensin avulla löydät sen vain sekunneissa. Google Lens kertoo, mistä voisit ainakin kutakuinkin vastaavan asusteen hankkia.

Kasvitietäjäksi yhdellä painalluksella

Oletko eksynyt luontopolulle ja mietit, mikä kukka tai kasvi se tuossa oikein on? Entä oman kotipuutarhasi kasvit, tunnetko ne ja niiden hoidon vaatimukset? Google Lens kertoo sen sinulle, joten voit vaikuttaa aivan kuin olisit maailmanluokan kasvitieteilijä – ilman vuosien opintoja.

En ole mikään botanisti, mutta aina joskus olisi kiva tietää, mikä luonnossa tai kotona oleva kasvi on nimeltään ja mitä siitä voisin tietää lisää. Taaskin Lens auttaa. Sain selville, että keittiössäni on Paavalinkukka eli Saintpaulia, jota tietysti olin kastellut aivan väärällä tavalla…

Tiedonmetsästäjän unelma

Näetkö julkisella paikalla kiinnostavan julisteen tai mainoksen? Älä enää yritä muistaa URL-osoitetta tai etsiä sitä myöhemmin. Google Lens skannaa sen nopeasti ja tallentaa tiedon sinulle – kuin oma muistiinpanovihkosi!

Tunnemme toki Googlen hakuominaisuudet, mutta Lens tuo siihen aivan uuden ulottuvuuden. Vaikkapa ulkomaanmatkoja suunnitellessasi tai mikä vielä kätevämpää, vaikka jo kohteessa ollessasi, voit jostakin kiinnostavasta kohteesta pelkän valokuvan perusteella löytää lisätietoa. 

Kielenkääntäjän ihmeentekijä

Matkustaminen on kivaa, mutta kielen ymmärtäminen ei aina ole helppoa. Google Lens toimii kuin suora yhteys maailmanlaajuiseen käännösarmeijaan. Sanakirja ei ole koskaan ollut näin hauskaa luettavaa!

Lukihäiriöisten päivän pelastaja

Jos olet lukihäiriöstä kärsivä, Google Lens voi olla kuin ystävällinen kirjastonhoitaja, joka lukee vaikeat tekstit ääneen ja auttaa sinua ymmärtämään ne. Vaikka et olisikaan lukihäiriöinen, on aika ajoin tilanteita, joissa on hankala lukea tekstiä. Tähänkin Lens tarjoaa apuaan erinomaisilla tekstinluku-, tekstinkäännös- ja tekstipuheeksi ominaisuuksillaan.

Nappaa kuva tekstistä, valitse vaihtoehtoisista tavoista hyödyntää sitä eli kopioi tekstiä, käännä tekstiä, kuuntele tekstiä tai hae Googlesta lisätietoa.

Entä se linssilude?

Otsikossa lupailtiin jotakin luteen tunnistamisesta. Toivottavasti tähän ei sinulla ole tarvetta, mutta jos niin ikävästi kävisi Google Lens tarjoaa auliisti apuaan:

Paljon muutakin voi tehdä

Edellä on kerrottu joitakin Lensin käyttömahdollisuuksia, mutta muitakin toki löytyy. Sillä voi mm. lukea QR-koodeja, eli sitä varten ei tarvitse asentaa erillistä QR-koodin liukuohjelmaa. Lisäksi se voi tunnistaa osoitteet ja lisätä ne suoraan Google Mapsiin.

Niin ikään sen avulla voit lisää tapahtumia Google-kalenteriin kun Google Lens tunnistaa päivämäärän kuvassa.

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Lensin voidaan käyttää yhteyden muodostamiseen Wi-Fi-verkkoon. Sinun on suunnattava Google Lens kohti Wi-Fi-tarraa, jossa on käyttäjänimi ja salasana, ja Lens muodostaa automaattisesti yhteyden kyseiseen verkkoon.

Vielä yksi bonustoiminto

Google Lens tunnistaa kuvista myös puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet: Suuntaa se käyntikorttiin, julisteeseen tai mihin tahansa, jossa on numero tai sähköpostiosoite. Lens tarjoaa sinulle tarvittavat vaihtoehdot, kuten soittaa puhelinnumeroon, lisätä yhteystietoihin, lähettää sähköpostia, kopioida tekstiä.

Enterin YouTube-kanavalta löytyy myös digivinkkivideo Google Lensistä:

Katso video ja tutustu Google Lensiin vertaisopastaja Matti Pihkalan kanssa.

Teksti, kuvakaappaukset ja video: Matti Pihkala

Ikinörtti lähti nyt ihan leikkimielellä kokeilemaan, mitä kaikkea mukavaa tekoälyn avulla voisi tehdä.

Avatar- tai profiilikuvan muokkaus

Ikinörtin kirjoittaja halusi hieman komistaa profiilikuvaansa ja antoi homman tekoälyn hoidettavaksi. Tällaista jälkeä syntyi: vasemmalla alkuperäinen, oikealla tekoälyn ”parantelema” versio.

Tekoäly kesäpakinan kirjoittajana

Tämän pakinan kirjoitti tekoäly Matin ohjeilla:

Kesä koitti ja Enter ry:n senioreiden digiopastaja, Jorma, päätti ottaa ansaitun lomansa. Hän haaveili kaikesta siitä, mihin digitaalinen maailma ei ulotu. Hän uneksi hiekkarannoista, kirjan lukemisesta aurinkotuolissa ja sähköpostin unohtamisesta. Mutta Jorman oli parempi varautua yllätyksiin.

Ensimmäisenä päivänä Jorma suuntasi matkatoimistoon, jossa virnistelevä myyjä suositteli VR Matkalla -sovellusta junalippujen hankkimiseen. "Ei, ei", Jorma vastasi päättäväisesti, "minä haluan kokea lippujen ostamisen oikeassa lipunmyyntipisteessä, jonottaa ja tuntea sen aidon odotuksen."

Jorman vakuutus omasta digitaalivapaasta lomastaan suli heti seuraavana päivänä, kun hän huomasi, että HSL:n sovellus teki matkustamisesta Helsingissä vaivatonta. Juna-aikataulut, bussireitit ja kännykkäsovelluksesta ostettavat liput saivat Jorman silmät pyöristymään. "No, ehkä tämä on hyödyllistä", hän myönsi hymyillen.

Kun majoitusasiat tulivat esiin, Jorma halusi varata perinteisellä tavalla, mutta ystävänsä ylipuhui hänet AirBnB-sovelluksen ja hotellien nettisivujen käyttöön. "Näet kuvat ja arvostelut ennen varaamista. Eikö se olekin kätevää?" ystävä hehkutti. Jorman mielestä se kuulosti aika kätevältä, joten hän avasi älypuhelimen ja antoi periksi digitaalisen varauksen edessä.

Seuraavalla viikolla Jorma päätti viettää aikaa mökillä. Hän oli varautunut digitaalisella kalakalenterilla, jonka avulla hän voisi seurata kalojen syöntiaikoja. Mutta eikös vain käynyt niin, että kalakalenterin avulla hän päätyi myös lunastamaan kalastusluvan digitaalisesti. "No, tämähän on kuin seikkailupeli", Jorma naureskeli itsekseen.

Mökkirannalla ollessaan Jorma halusi kokeilla savusaunan lämmittämistä. Hän kaivoi esiin älypuhelimen ja katsoi YouTubesta ohjeita. "Jos tämä olikaan vaikeaa, niin ei minun tarvitse syttyä savusaunaan mukaan", hän tuumi. Vähän hiki otsallaan hän sai lopulta savusaunan lämpiämään ja palkitsi itsensä rentouttavalla löylyhetkellä.

Yllättäen Jorman lääkitykset unohtuivat kotiin, mutta onneksi hän muisti Kanta-palvelun. Hän uusi reseptinsä käden käänteessä puhelimellaan ja apteekkiin päästyään sai tarvitsemansa lääkkeet ilman ongelmia. "Digitaalisuus voi olla hyödyksi myös terveydenhuollossa", Jorma totesi tyytyväisenä.

Luonnon keskellä Jorma innostui tunnistamaan lintujen ääniä ja kasvilajeja. Hän latoi puhelimensa eteen ja lähetti sen keräämään tietoa äänentunnistussovelluksen avulla. "Kuulepas tätä, tämä on peippo!" Jorma huudahti riemuissaan. Hän oppi tunnistamaan monia lintuja ja kasveja, ja puhelin palveli hänelle tietosanakirjana ja opaskirjana.

Viimeisenä lomaviikkonaan Jorma istui rantakalliolla ja mietti, kuinka kauas digitaalinen maailma olikaan tunkeutunut hänen lomaansa. "Jos nyt joutuisin hätätilanteeseen, voisin soittaa apua 112-sovelluksella", hän mietiskeli. "Ehkä tämä digitaalinen maailma ei olekaan niin paha."

Jorman loma oli lopulta täynnä digitaalista seikkailua ja yllätyksiä. Vaikka hän aluksi haaveilikin digitaalivapaasta lomasta, hän huomasi, että digitaidot voivat olla hyödyllisiä ja hauskoja myös vapaa-ajalla. Jorma palasi töihin uusien tarinoiden ja kokemusten kanssa, valmis opastamaan entistä paremmin seniorikansalaisia digimaailman ihmeisiin.

• Toim. huom. Tekoälylle annettiin pakinan kirjoittamiseen seuraavat ohjeet: 
  
  "Kirjoita hauska pakina. Siinä kesälomalle lähtevä Enter ry:n senioreiden digiopastaja luulee pääsevänsä lomansa ajaksi eroon kaikesta mahdollisesta digitalisaation maailmasta. Hän kuitenkin huomaa, ehkä ilokseen, että digitaitoja voi hyödyntää kesälomallakin. Matkaliput voi hankkia vaikka VR Matkalla , HSL sovelluksilla tai lentoyhtiöiden applikaatioilla. Majoitukset taitavasti hän varailee AirBnB-sovelluksella tai hotellien nettisivuilta. Jopa mökkirannalla hän voi käyttää digitaalista kalakalenteria, lunastaa kalastusluvan ja katsoa Youtubesta ohjeet vaikka savusaunan lämmittämiseen, mikä ei siis ihan helppoa ole. Jos lääkitykset ovat unohtuneet, reseptinkin voi uusia Kanta-palvelussa. Lintujen ääniä ja kasvilajeja voi tunnistaa, kuten myös syötäviä sieniä. Niin, ja jos oikein hassusti kävisi, 112-sovelluksella saataisiin yhteys hätäkeskukseen. Loma on silti mukava ja rentouttava, kun digitaidot ovat kohdillaan."

Meemejä tekoälyn konstein

Kuten tiedämme, puhekielessä meemi tarkoittaa sosiaalisessa mediassa leviävää
hokemaa, videota tai kuvaa, joka saavuttaa suuren suosion ihmisten keskuudessa.
⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠
Meemeille keskeistä on niiden nopea leviäminen ja laajan suosion kerryttäminen. Niiden
tekeminen kotikonsteinkin kyllä onnistuu, mutta tekoäly auttaa tässäkin:

Monikielisten videoiden tekeminen virtuaalihahmoilla

Työkaluna tässä on tekoälykäyttöinen videonluontialusta, jonka avulla käyttäjät voivat
luoda monikielisiä videoita, joissa on virtuaalisia hahmoja. Käyttäjät voivat kirjoittaa tekstiä
tai avainsanoja, ja järjestelmä luo avatar-kuvan ja luo suullisen videon syötetyn sisällön
perusteella. 

Tuotoksena esimerkiksi tällaista:

Tämän Ikinörtin tekoon käytetyt ilmaiset sovellukset

• OpenAi ChatGPT https://chat.openai.com/ (pakina)
• Kubee.ai www.kubee.ai (avatar-kuvat ja animaatiot)
• Supermeme https://app.supermeme.ai/ (meemigeneraattori)
• Kreado AI https://kreadoai.com/ai/create (monikieliset videot)

Jutun kirjoitti ja tekoälyllä leikki: Matti Pihkala

• Mitä mietteitä tekoäly herättää? Voit keskustella alla:

Katso video ja kaivele menneitä!

• Mitä sivuja luit ja käytit, kun aloit käyttämään world wide webiä? Oliko työpaikkasi, koulusi tai urheiluseurasi netissä? Oletko kenties ollut tekemässä verkkosivuja? Löydätkö niitä?

Esimerkkeinä opastettava kertoo, että on WhatsAppin tai sähköpostin kautta saanut kuvia ja ne on avannut ja tallentanut, mutta hän ei sitten enää löydä niitä mistään laitteelta. Näin olemme joutuneet pohtimaan tiedostonhallintaa ja sitä, mistä ja miten ne tiedostot sitten ovat helposti löydettävissä. Juuri tällaisia tilanteita vartenhan on olemassa tiedostonhallinta, joka yleensä löytyy puhelimesta ja tabletista, kun sen vaan sieltä osaa etsiä.

Katso juttu "Tiedostonhallinnasta Android-ympäristössä" videona YouTube-kanavalla.

Tiedostonhallintaan soveltuvia ohjelmistoja on markkinoilla pilvin pimein, niin ilmaisia kuin maksullisiakin. Osa niistä on laitetoimittajien omia tuotteita ja osa taas käyttöjärjestelmään (kuten Android, iOS) sidottuja ratkaisuja.

Tiedostonhallinta on paljon enemmänkin kuin hukassa olevien kuvien etsimistä

Harvoin tulee ajatelleeksi, että hieman kuivakas nimi ”tiedostonhallinta” voi parhaimmillaan pitää sisällään todella monipuoleisen ohjelmiston, jossa löytyy iso joukko mukavia toimintoja ja hyötyjä kuten esimerkiksi:

• Tiedostojen järjestely: Tiedostonhallinnan sovellukset tarjoavat käyttäjille mahdollisuuden luoda kansioita ja alikansioita, järjestellä tiedostojaan eri kategorioihin ja helpottaa näin tiedostojen löytämistä ja hallintaa.
• Tiedostojen siirto ja jakaminen: Näiden sovellusten avulla käyttäjät voivat helposti siirtää tiedostoja laitteiden välillä, kuten siirtää tiedostoja puhelimesta tietokoneelle tai jakaa tiedostoja muiden käyttäjien kanssa eri jakamistavoilla, kuten sähköpostilla, pilvipalveluiden kautta tai Bluetooth-yhteyden avulla.
• Tiedostojen varmuuskopiointi: Tiedostonhallinnan sovellukset mahdollistavat tiedostojen varmuuskopioinnin, mikä on hyödyllistä, kun halutaan säilyttää tärkeitä tiedostoja tallessa ja välttää niiden häviämistä esimerkiksi laitteen vahingoittuessa tai vaihtaessa uuteen laitteeseen.
• Tiedostojen yhteensopivuus: Sovellukset tukevat erilaisia tiedostotyyppejä, kuten kuvia, videoita, äänitiedostoja, asiakirjoja jne. Näiden sovellusten avulla käyttäjät voivat avata ja tarkastella tiedostoja suoraan laitteellaan tai käyttää muita sovelluksia, jotka ovat yhteensopivia kyseisen tiedostotyypin kanssa.
• Tiedostojen haku: Tiedostonhallinnan sovellukset tarjoavat yleensä hakutoiminnon, joka helpottaa tiedostojen löytämistä laitteelta. Käyttäjät voivat etsiä tiedostoja nimien, päivämäärien tai tiedostotyyppien perusteella ja saada nopeasti tuloksia.
• Pilvipalveluihin yhdistettävyys: Monet tiedostonhallinnan sovellukset tukevat pilvipalveluita, kuten Google Drivea, Dropboxia tai OneDrivea. Tämä mahdollistaa tiedostojen synkronoinnin pilvipalveluun ja pääsyn niihin useista laitteista.
• Muita hyödyllisiä ominaisuuksia: Monet tiedostonhallinnan sovellukset tarjoavat lisäturvaa mm. erillisillä suojatuilla turvakansioilla, mahdollisuuden levytilan käytön analysointiin ja mm. roskatiedostojen automaattiseen poistamiseen, tiedostojen pakkaamiseen ja pakkausten purkamiseen, FTP-tiedostosiirtoihin ym.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tiedostonhallinnan sovellukset Android-ympäristössä tarjoavat käyttäjille joustavan ja tehokkaan tavan hallita, järjestää, siirtää, jakaa ja varmuuskopioida tiedostoja.

Onpa sinulla sitten mikä hyvänsä tiedostonhallinnan sovellus älylaitteellasi, tutustu siihen ja opi käyttämään sitä omien tarpeidesi mukaisesti.

Pari esimerkkiä Androidissa käytetyistä tiedostonhallinnan sovelluksista

Tässä tarkastelen aivan lyhyesti sitä, millä tapaa Android-laitteissa eli tableteissa ja älypuhelimessa tiedostonhallinta on toteutettu.

Nämä sovellukset eivät ole keskenään kovin paljon toisistaan poikkeavia, joitakin eroavaisuuksia toki löytyy. Niitä löytyy Play -kaupasta vaikka hakusanoilla ”Tiedostonhallinta” tai ”File Manager”. Monilla laitetoimittajilla on omat sovelluksensa tiedostonhallintaan ja oheisessa kuvassa esimerkkinä Samsungin käyttämä Omat tiedostot:

Vasemmalla palkissa näkyvät eri tiedostotyypit, ja niitä kutakin klikkaamalla saadaan näkyville/kuultavaksi ko. tiedostot. Lisäksi voidaan tarkastella tallennustilaa, ja muokata kansiorakennetta kohdassa Sisäinen tallennustila. 

Tallennustilan analysointi tuottaa tämän tapaisen visuaalisen kuvan levytilan käytöstä:

On olemassa myös ns. puhtaita Android-laitteita, kuten vaikkapa Nokian puhelimet, joissa ei ole laitekohtaista tiedostonhallinnan sovellusta, vaan ne hyödyntävät Google Files -sovellusta.

Google Files tarjoaa lisäksi mukavia toimintoja, joilla voidaan mm. poistaa roskatiedostoja, tiedostojen kopioita jne. Lisäksi se tarjoaa turvakansion, jonne voidaan erillisen PIN-koodin tai piirtokuvion taakse tallentaa tiedostoja. Luonnollisesti myös kuvien tai dokumenttien jakaminen onnistuu tällä sovelluksella. Jos se ei ole Android-laitteellasi valmiina, sen voit ladata Play-kaupasta.

Vahva suositus: laita tiedostohallinnan sovelluksen kuvake älylaitteesi etusivulle

Koska tiedostojen löytäminen ja niiden käsitteleminen eri tavoin on useille meistä hyvin tärkeätä, suosittelen vahvasti tiedostonhallintaan käytössä olevan sovelluksen kuvakkeen/ikonin sijoittamista älylaitteen etusivulle. Niin, ja toinen kuvake, joka siellä olisi hyvä löytyä on Asetukset.

Ykkössuosikkini tiedostonhallinnassa

Oma suosikkini tiedostonhallinnassa on ollut jo useamman vuoden ajan File Manager Plus, joka kehittäjä on yhdysvaltalainen Alphainventor. Sovellus ei ole erityisen visuaalinen, mutta käyttöliittymän ja toimintojen voisi sanoa olevan karun selkeitä ja intuitiivisia. Sen käyttö on helppo oppia.

Se on kuitenkin todettava, että sovellus on englanninkielinen, mutta käytössä tuo puute on minusta perin vähäinen. Sovellusta on ladattu yli 100 miljoonaa kertaa ja käyttäjäpalautteen keskiarvo asteikolla 1-5 on peräti 4,7.

Lyhyt esittelyvideo File Manager Plus -ohjelmistosta: 

Neuvoja ja opastusta tähän ja muihin digipulmiisi saat Enter ry:n lähiopastuksissa  tai SeniorSurfin valtakunnallisessa etäopastuksessa 

Teksti, kuvat ja videot: Matti Pihkala

Tässä jutussa Enterin kootut parhaat vinkit siihen, ettei joutuisi huijatuksi. 

• Kun saat jonkin viestin (oli se sitten sähköposti, tekstiviesti, WhatsApp-viesti tai Messenger-viesti) niin ajattele sen olevan huijaus siihen asti, kunnes pystyt todistamaan itsellesi toisin.
   
  Tällainen "epäile kaikkea" -asenne kuulostaa äkkiseltään todella tylsältä lähtökohdalta elämään digimaailmassa, mutta kun sen ottaa tavaksi niin lopulta siitä alkaa pitämään. Ai miksi? Koska se suojaa itseä ja siitä olosta tulee hyvä mieli. 
  ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠
  
• Älä tee mitään kiireessä - monet huijaukset perustuvat siihen, että huijauksen kohteelle pyritään tekemään sellainen tunne, että on toimittava nopeasti.  
  
  
• Pankit eivät koskaan lähetä viestejä, joissa olisi linkki verkkopankkiin kirjautumiseen. 
  
  
• Mihinkään kirjautumista vaativalle nettisivulle ei kannata mennä hakukoneen hakutulosten kautta, vaan kirjoittaa osoitekenttään suoraan palvelun osoitteen esimerkiksi www.danskebank.fi. Mikäli käyt samalla sivulla usein, niin osoite kannattaa tallentaa kirjanmerkiksi.
  
  
• Omien tietojen antamista kannattaa aina kyseenalaistaa. Myös Enterissä on näkynyt taas tänä keväänä erittäin paljon tapauksia, joissa ihmiset ovat antaneet puhelinnumeronsa tuttavalleen, joka on kysellyt sitä Messenger-viestillä. 
  
  Oikeasti kyseessä on "tuttava" eli huijari joka on saanut tuttavan Facebook-tilin haltuunsa ja käyttää sitä hyväkseen. Kaikkia tuttavia kannattaakin varoittaa Messenger-huijauksesta, koska se on edelleen erittäin aktiivinen. (ks. Iltalehden uutinen asiasta 26.5.) 
  
  
• Läheisimpien ihmisten kanssa olisi hyvä sopia jokin turvasanan-tyyppinen asia, joka pitäisi kertoa puhelimessa/ viestissä, mikäli joskus joutuisi aidosti pyytämään rahallista apua outoa puhelinnumeroa käyttäen vaikkapa ulkomailla ollessa. Kääntäen tällä tavoin voi aina tarkistaa sen, onko rahaa pyytävä läheinen oikeasti se joka sanoo olevansa vaiko huijari.
  
  Erityisen tärkeäksi tämä asia tulee lähitulevaisuudessa, kun tekoäly tulee vääjäämättä muuttamaan huijauksia entistä aidomman oloisiksi: nyt jo Amerikasta on olemassa esimerkki siitä, että lyhyt aito ääninäyte yhdistettynä tekoälyyn on huijareille rahakas mahdollisuus.
  
  
• Suosi vahvoja salasanoja ja 2-vaiheista tunnistautumista sekä pidä laitteesi ja ohjelmat päivitettyinä.
  
  
• Muutamia lisävinkkejä huijauksiin löydät Enterin vapaaehtoisten 18.5.2022 pitämän "Mietityttävätkö tietoturva-asiat ja huijareiden toiminta?" -tietoiskun diasarjasta.

Mitä jos tulet huijatuksi?

Huijarit ovat kekseliäitä ja hommassaan hyviä. Siksi myös huijauksiin lankeaminen on yleistä. Jos siis tulet huijatuksi, niin älä häpeile, vaan varoita muita ihmisiä ja hae keskusteluapua. 

Tärkeintä on kuitenkin se, että rahaa koskevissa huijauksissa otat mahdollisimman nopeasti yhteyttä pankkiin. 

Jutun kokosi Enterin opastajilta sekä tietoturva-asiantuntija Kimmo Rouskulta oppinsa saanut Enterin toiminnanjohtaja Juulia Andersson.

Jouduitko tietovuodon tai tietomurron kohteeksi?

Ohjeita tilanteeseesi saat vastaamalla Suomi.fi-sivun kysymyksiin: https://www.suomi.fi/oppaat/tietovuoto

(Voit myös ohittaa kysymykset. Tällöin saat kaikki ohjeet ja palvelut.)

Poliisin sivuilla tietoa erilaisista petosrikoksista: https://poliisi.fi/petosrikokset

Uusimmista puhelimista läytyvä eSIM-ominaisuus toimii digitaalisena SIM-korttina, jolla voit aktivoida mobiililiittymän operaattorilta tilaamatta perinteistä fyysistä, muovista SIM-korttia. eSIM mahdollistaa kahden liittymän käytön samassa puhelimessa, esim. työ- ja kotiliittymät, ilman kahta SIM-korttipaikkaa.

Mikä on eSIM?

Uusimmissa puhelimissa on sisäänrakennettu SIM-ominaisuus, josta saa toimivan eSIM:in ostamalla operaattorilta eSIM:in lataamiseen ja aktivoimiseen tarvittavat SIM-määritykset. 

Tällaisen puhelinyhteyden voi ostaa verkosta ja myyjä voi sijaita missä tahansa maapallolla. 

Käytännössä eSIM on aivan samanlainen kuin “tavallinen” puhelimeen työnnettävä SIM-kortti - vain tuo fyysinen kortti puuttuu. Kun puhelimessa on eSIM ja siinä sopiva operaattorisopimus, voi sillä hoitaa kaikki puhelinasiat: puhelut, viestin ja mobiilidatan. 

Aluksi pitää varmistaa, että puhelimessa on eSIM-ominaisuus. Se selviää asetusten
yhteystiedoista. Tällä näytöllä otetaan ladattu eSIM käyttöön, ja jos puhelimessa on myös kortti-SIM, niin näytön alaosassa on osio, jossa voi päättää mitkä toiminnot hoidetaan minkäkin SIM:in kautta.

Kokeilin ensimmäisen kerran tällaista mahdollisuutta matkustaessamme Meksikoon. 

Esim. eSIM Meksikoon

Halusin mobiilidatayhteyden, jotta voin käyttää Google Mapsin kaikkia ominaisuuksia. Löysinkin verkosta mieleisen tuotteen 15 vuorokaudeksi ja hintakaan ei järkyttänyt: 47 USD ja rajoittamaton data. 

Jätin puhelin- ja viestiliikenteen kulkemaan suomalaisen simmin kautta. 

Toimi näin

Hae eSIM Meksiko Googlesta. 

eSIM yhteyksiä tarjoavat sekä suuret globaalit eSIM-yhtiöt että paikalliset teleoperaattorit.
Tässä viisi suositeltavaa globaalia operaattoria:

1. Airalo
2. Nomad
3. Airhub
4. Holafly
5. GlobaleSIM

(lista hankittu: https://www.twoticketsanywhere.com/best-esim-providers/)
⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠
Osta & Lataa.
Aktivoi paikan päällä!

Tämän jälkeen puhelimen valokuviin jää paikkatieto, ja täysimittainen Google Maps -navigointi toimii. Puhelimella voi tehdä Google-hakuja, lukea ja lähettää posteja ja käyttää WhatsAppia myös hotellien ulkopuolella.

Kun ottaa eSIM:n käyttöön vain mobiilidatan yhteydessä, jäävät puhelut ja viestit suomalaisen simmin kautta tapahtuviksi, eli puhelut Suomesta ja Suomeen toimivat koko ajan.

Jos käytössäsi on paikkatiedon tallennus, saat muistiin koko matkan kulkureitin ja sinun ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin kantaa puhelinta mukanasi. 

Tässä muutama esimerkki lopputuloksesta:

Teksti ja kuvat: Jukka Tamminen

Arvaa tai tiedä minkä tietotekniikkaan liittyvän sanan kirjaimet on sekoitettu ja esitetty TIKKUKIRJAIMIN!

Anagrammilla tarkoitetaan sanan tai sanajoukon kirjainten uudelleen ryhmittelyä siten, että niistä muodostetaan yksi tai useampi uusi sana.

Keksitkö minkä sanan kirjaimet on sekoitettu? Joukossa on helpompia ja vaikeampia sanoja ja vihjeitä. Vastaukset löytyvät sivun alalaidasta.

1. Akku tarvitsee tätä. RUTILA
2. RUTILA tarvitse tätä.  JUROLAN HOTTI
3. Tärkeä muistaa. ALAS ANSA
4. Pöytäkoneen tärkeä osa. VELAVO KY
5. Tällä saa tiedoston näkyviin ilman näyttöä. SERLAN LUOTSIT
6. Täytyy tehdä aika ajoin. AIVOMUURI P-KONSTI
7. Yhteyksien välittäjä. RATTO EI PORA
8.  Jotkut käyttävät yhteydenpitoon. MAGIAN STR
9. Tarpeen postin kulkuun. KITSHOPIT SÄILIÖ
10. Bonuksena kolme erilaista vihjettä laitteesta, joka niin vanha, että se on joutunut museoon:

• Sentraalisantrat hoitivat sen yhteyttä.  PANKIN HL-ALUE
• Tämän yhteydet lauloivat Katri-Helenan hitissä. ELLUN KANA HIP
• Monen eteisen seinässä yhä kolme reikää tätä varten. HALLAN PUKINE

Vastaukset löydät rullaamalla sivun alalaitaan. Linkkien takaa löydät myös sanaan liittyvän selityksen Ylen Digitreenien sanastosta. 

Mitä tiedät aivojen treenaamisesta? 

Tunnetko Muistipuiston? Muistipuisto® on helppokäyttöinen ja innostava verkkosivusto, joka sisältää aivoterveyttä tukevaa tietoa, tekemistä ja käytännön vinkkejä. Muistipuisto-sivustolta löytyy tietoa aivoterveydestä sekä paljon monenlaista aivoterveellistä puuhaa. 

Muistipuisto on kehitetty Miina Sillanpään Säätiön ja Muistiliiton yhteishankkeessa. 

Tietovisa aivojen treenaamisesta: https://www.muistipuisto.fi/tietoa/puistovisa-1-aivojen-treenaaminen/

Vastaukset: LATURI, LATURIN JOHTO, SALASANA, KOVALEVY, LASERTULOSTIN, VARMUUSKOPIOINTI,  OPERAATTORI, INSTAGRAM, SÄHKÖPOSTITILI, LANKAPUHELIN

Sanat sekoitti: Maisa Krokfors.

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. (YM)

"Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa." (Gro Harlem Brundtland, 1987)

Digilaitteiden tuotanto ja käyttö kuluttavat luonnonvaroja ja energiaa, ja ne tuottavat elektroniikkaromua ja hiilidioksidipäästöjä. Samaan aikaan, kun digitaalisuus avaa ihmisille lukuisia mahdollisuuksia, kolikon kääntöpuolella maksumiehinä ovat usein kehittyvät maat ja niiden ihmiset.

Olemme kaikki kuluttajia, tavalla tai toisella. Mitä kaikkea tähän liittyy? Mitä voi tehdä? Uudessa #KestäväDigitys-sarjassa pohditaan digikulutusta ja kestävää kehitystä. 

Avauspuheenvuorona 

Maisa Krokforsin Facebook-viesti, jossa hän ilmaisi huolensa Enterin opastajille 7.2.2023:

Palatessani muutaman vuoden tauon jälkeen uudelleen opastajaksi, esitti Facebook vakiokysymyksen ”Mitä mietit?”

Katselin Yle Areenasta ”Verta, hikeä ja luksusta” -sarjan osaa ”Mihin elektroniikka päätyy?” Siinä neljä nuorta suomalaista somevaikuttajaa käy Afrikassa saamassa vastauksia tähän kysymykseen. He hämmentyvät myös tilastotiedoista, että Suomi johtaa ympäristön saastuttamista käyttämällä muita enemmän älypuhelimia ja mediaa!

Tämä ohjelma olisi terveellistä katsottavaa meille senioreillekin hankkiessamme aina vaan uudempia ja edistyksellisempiä laitteita, vaikka vanhoilla laitteillakin tulisi toimeen. Hyvin toimii edelleen iPhone 6s, jota olen käyttänyt jo muutaman vuoden. Sain kokeilla Enterin opastajien tutustumiskäytössä ollutta viimeisintä iPhonea, jossa ei ole enää kotinäppäintä. Toki siihen voidaan ladata jokunen uusi appi ja kamera on tasokkaampi ja hinta tietenkin nousee uuden mallin myötä. Mietin, onko tämä jatkuva laitekehitys tärkeää muille kuin myynnistä voittoa saaville.

Mikäli laitekehitykseen ei sisälly ominaisuuksia, jotka tekevät laitteista helpommin käytettävän senioreille, miksi suosittelisimme niitä opastuksissa?

Olin mukana Enterin ensimmäisessä opastajakoulutuksessa, jonka Anja Mäkinen järjesti Soneran tiloissa ja kustannuksella 2000-luvun alussa. Nämä laitteet, joiden käyttöä me kännykkäluotsit opiskelimme ja opastimme käyttämään siinä vaiheessa, kun lankapuhelimet alkoivat hävitä kodeista, ovat nykyään antiikkia. 

Edellä mainitussa ajatuksia herättäneessä tv-ohjelmassa kaatopaikka oli täynnä vanhoja nokialaisia, erikssoneja, doroja ym. Vaikka minulla on myös iPhone käytössä päivittäin, käytän puheluihin ja tekstiviesteihin nokialaista 3310-peruspuhelinta - pakkasen ja putoamisen kestävää. Ilmoitan sen puhelinnumerokseni kyselijöille (ja säästyn paljolta mainossaasteelta, sillä laite vastaanottaa vain sms-viestejä.)  

Kuvassa olevan mallin hankin, kun alkuperäisen 3310:n muutaman näppäimen kirjaimet olivat kuluneet lukukelvottomiksi. Mietin, tarvitsenko välittömästi tietoa saapuneista sähköposteista ja muista viesteistä, jotka sitten luen suuremmalta näytöltä, tai tietoa täsmäsäästä, HSL-liikenteestä, päivittäin ottamieni askelten määrästä ja muusta sellaisesta niin paljon, että luopuisin nokialaisesta ja alkaisin käyttää iPhonea puheluihin muiden kuin lähipiirin kanssa. En luovu, vaan säilytän sen PUHELIMENA. Sillä kun yksi puhelin tai mobiililaite häviää, se löytyy soittamalla siihen toisella.

Coda: nykyisin älypuhelimen nimellä tunnetulle laitteelle tulisi keksiä uusi nimi, niin kauas puhelimesta se on kehittynyt.

“Suurin osa puhelimen tai läppärin hiilijalanjäljestä syntyy ennen kuin laitetta on edes otettu käyttöön: valmistus tuottaa 80-90 % sen elinkaaren aikaisesta hiilijalanjäljestä. Teet siis merkittävän ympäristöteon pidentämällä laitteesi elinkaarta.”

- "Anna älylaitteellesi hyvä loppuelämä” -paneelin ingressi SuomiAreenalla 14.7.2022 (katso ohjelma linkistä).

Lisää faktoja kyseisen paneelin pohjalta:

• laite hylätään parin vuoden käytön jälkeen ja näitä hylättyjä voi lojua useita laatikoiden pohjilla, vaikka kierrätettynä laitteella voisi olla 2-3 elinkaarta
• The World Economic Forum on arvioinut: vuoteen 2030 mennessä tuotetaan 75 miljoonaa tonnia e-jätettä, ja siitä alle 20 % kierrätetään 
• Suomessa tulee 22 kg e-jätettä/henkilö vuosittain, maailmassa 50 miljoonaa tonnia/vuosi
• neitseellisten materiaalien louhinta - esim. yhtä läppäriä varten pitää louhia maaperää 1,8 tonnia
• kierrättäminen on mahdollisuus hyödyntää kertaalleen louhittuja ja käytössä olleita materiaaleja

#KestäväDigitys-sarjan seuraavissa jaksoissa lisää faktaa, pohdintaa ja ideointia tästä aiheesta, joka asettaa meille yhteisiä haasteita.

Monenlaista asiaa ja hauskuutta tarjonnut Enterin  Ikinörtti-blogi on nyt muuttunut monimedialliseksi kanavaksi. Aiemmassa Ikinörtti-blogissa kaikki julkaistu oli tekstiä. Uudella kanavalla on tarjolla paitsi tekstejä, myös videoita ja äänitiedostoja eli podcasteja. 

Ikinörtti on Enterin oma tiedotuspainotteinen kanava, jossa säilyy blogien kaltainen kepeys.

Ikinörtti-nimeen liittyy tarina

Marjatta Wäänänen, eräs ikäihmisten yliopiston opiskelija, oli aikanaan niin kiinnostunut tietotekniikasta, että hänen lapsensa alkoivat kutsua häntä ”ikinörtiksi”. Enteriläisiä nimi viehätti siinä määrin, että Väänästen sukukunnalta kysyttiin, olisiko Ikinörtti mahdollista saada Enterissä uusiokäyttöön. Lupa saatiin  ja nimeä on hyödynnetty  viestinnässä vuodesta 2002. Kymmenen vuotta myöhemmin perustetusta Ikinörtti-blogista alkoi kehittyä monipuolinen alusta, jossa ilmestyivät mm. Enteriläinen esillä -haastattelut. Siellä esiteltiin järjestön toimintaa ja historiaa, kerrottiin palveluista, jaettiin tietoa ja annettiin ohjeita.

Uudelle Ikinörtti-kanavalle tulee paitsi vanhaa tuttua aineistoa, myös osallistavia kyselyjä, asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden juttuja ja toiminnan esittelyjä. Uusi Ikinörtti-kanava on helppotajuinen, tiedottava, opastava ja neuvova kokonaisuus. Se on Enterin seniorien ääni.

Jos haluat tutustua siihen, mitä Bloggerissa julkaistussa Ikinörtti-blogissa on 10 vuoden aikana julkaistu, käy lukemassa sen ylläpitäjän tekemä kooste todella monipuolisesta historiasta. Asioiden ja juttujen kirjo on ällistyttävä.

Aiemmin esiteltyjä enteriläisiä löydät vanhan blogimme puolelta. Tullaan tutuiksi!

Tietotekniikkaa koko elämä

Jukka Hanhinen on toisen polven tietotekniikkamies. Isä käsitteli reikäkortteja 1940-luvun lopulla Ovako Oy:ssä Imatralla. It-konsulttina työskentelevä poika edustaa alalla jo kolmatta polvea.

- Poika oli alle kymmenen, kun ilmoitti, että "minusta tulee insinörtti"; käyttäjäliittymiä suunnittelee.

Turun Kauppakorkeakoulussa oli jo 1970-luvun alussa mahdollisuus opiskella systeeminsuunnittelua ja ohjelmointia. Opintoja olisi voinut syventää Turun Yliopistossa, mutta tähän mahdollisuuteen Jukka ei tarttunut. 

- Opiskeltiin kokonaisuuksia: mitä elementtejä tarvitaan, mitä ja miten tehdään. Pitkään mentiin tekniikan ehdoilla. Ajatus loppukäyttäjän huomioon ottamisesta nousi esiin vasta 1980-luvun lopulla, kun päätekäyttöiset järjestelmät alkoivat yleistyä.

Tietotekniikan kanssa meni liki 40 työvuotta. Kun eläkkeelle siirtyminen alkoi lähestyä, Hanhisen piti miettiä, mitä tehdä jatkossa. 

- Ensimmäinen urakka oli diakuvien digitointi. Siihen meni melkein vuosi. Seuraavaksi piti digitoida itse kuvatut videot. Sitten aloin katsella jotain vapaaehtoishommia. Enterin löysin ihan googlaamalla.

- Vaikka en ole koskaan ollut varsinainen tekniikan kehittäjä, jotain mukaan on varmaan tarttunut. Ei minulla opastaessa ole mitään erityisalueita. Kaikki käy.

Tietotekniikka-alalla työskenteleviä koskevat stereotypiat ärsyttävät Jukka Hanhista. 

- Hyvin suuri osa on muita kuin varsinaisia tekniikan ihmisiä. Paljon on valtiotieteilijöitä, ekonomeja, jopa sairaanhoitajia. Moni on työskennellyt ensin tukitoiminnoissa ja päätynyt siitä hiljalleen vastuullisempiin tehtäviin. 

Hänen mielestään ihmisten erilaiset taustat ovat it-alalla hyödyksi, koska ne monipuolistavat lähestymistapoja.

Jukka Hanhisen oma ura alkoi siitä, että isän esimies Ovako Oy:ssä kysyi, eikö poika ala valmistua Kauppakorkeasta. Voisi tulla harjoittelemaan systeeminsuunnittelua.

- Siinä vaiheessa minulla oli jo ekonomin paperit ja niinpä lähdin Imatralle. Vuoksenniska Oy:n (nykyisin Ovako) silloinen omistaja vuorineuvos Grönblom oli ennakkoluuloton mies. Hän oli hommannut taloon vuonna 1961 yhden Suomen ensimmäisistä IBM 1401 -tietokoneista. Vain Postipankki oli tehnyt saman kaksi vuotta aiemmin. 

- Konesalissa kävin kymmenvuotiaana konetta pällistelemässä. 

Ovakolta tie toi Helsinkiin yrityksen Helsingin toimipisteeseen ja myöhemmin vuonna 1978 Essolle projektipäälliköksi. Se oli varsinainen kansainvälisyyden korkeakoulu. 

- Kansainvälisesti toimivana yrityksenä heillä oli erittäin selkeät säännöt siitä, miten toimitaan, mitä tehdään, miten toimintaa seurataan ja miten raportoidaan. Siellä opin kunnolla englantia, mistä on ollut suuri hyöty.

- Heillä oli myös käytössä Rank Xeroxin kehittämiä tekstinkäsittelylaitteita. Niissä oli pystyssä seisova A4-kokoinen näyttö, pieni keskusmuisti ja näytöllä mm. roskakansio- ja arkisto-ikonit. Laitteet olivat varsin kalliita, eikä niiden suosio noussut kovin suureksi.

- Rank Xerox möi graafisen käyttöliittymän oikeudet Steve Jobsille ja ne olivat se aihio, josta Applen graafinen hiirellä ohjattava käyttöliittymä on myöhemmin kehittynyt. Applen perusidea ei siis ole Jobsin keksimä. 

- Siihen aikaan laitteiden ”rauta” oli varsin arvokasta. Jobs kehitti ensin Lisa-nimisen version, mistä tuli aivan liian kallis ja kaupallinen epäonnistuminen. Sen jälkeen hän yksinkertaisti tuotetta, nimesi sen Macintoshiksi ja pudotti hintaa – ja loppu on historiaa.

1970-luvun loppupuolella Exxon supisti toimintaansa Euroopassa, lopetti mm. kaikki muut pohjoismaiden yksiköt. Vain Suomen yksikön se piti. Jukka Hanhinen kertookin, että Suomi oli amerikkalaisen yhtiön läntinen linnake rautaesirippua vastaan.

- Sitä ihmeteltiin, koska suuren yhtiön tilinpäätöksessä Suomi meni kategoriaan Muut.

Seuraavaksi Jukka Hanhinen päätyi suunnittelupäälliköksi yritykseen nimeltä Tositieto Oy, joka tuotti tietotekniikkapalveluita kolmelle omistajayritykselle: Hedengrenille, Tilgmannille ja Hufvudstadsbladetille. 

- Kaikki näiden kolmen yrityksen operatiiviset tietojärjestelmät uudistettiin kuuden vuoden aikana ns. ’puhtaalta pöydältä’ HP3000-ympäristöön. Taloushallinto, ERP jne.

Seuraavaan työpaikkaan tietohallintopäälliköksi siirtyessä ilmassa oli jo laman enteitä. Instrumentarium-konserniin kuulunut Findip Oy toi maahan elektronisia komponentteja ja puolijohteita. Elettiin vuoden 1990 alkua ja tilaukset alkoivat huveta huolestuttavaa vauhtia. Hetken päästä yrityksessä olivat jäljellä vain toimitus- ja talousjohtajat ja tietohallintopäällikkö varsinaista myyntityötä tekevien henkilöiden lisäksi. 

- Oli helppo arvata, kuka seuraavaksi lähtee. Onneksi pääsin siirtymään keskellä syvintä lamaa yritykseen nimeltä Avancer Oy (aikaisemmin Posti-Tele atk-keskus), joka myöhemmin sulautettiin Valtion tietokonekeskuksen ja Tietotehtaan fuusiossa vuonna 1995 uuteen yritykseen nimeltä TT-Tieto. Yrityksellä onkin ollut sitten monta nimeä – TT-Tieto, Tieto-Group, TietoEnator, Tieto ja nyt TietoEvry. Aika tarkkaan 20 vuotta meni siellä ja Tieto Oyj:stä jäin eläkkeelle.

Vuodet nykyisin yli 24 000 hengen yrityksessä sen kasvu- ja kehitysvaiheissa olivat niin antoisat, ettei työpaikan vaihtoa tarvinnut kaivata. 

- Välillä vastasin yksiköstä, jossa toimi insinöörejä Intiassa asti.

Pudottautuminen eläkkeelle onnistui varsin hyvin. Enterillä ei silloin ollut vielä opastajakursseja, mutta osaavalle opastajalle oli tarvetta. 

- Aloitin suoraan ilman kummempaa koulutusta. Nykyisin opastan kerran viikossa sekä Espoon Isossa Omenassa että Tapiolan kirjastossa. 

- Ainoat mitä jonkin verran välttelen ovat Applen Mac-läppärit. Ne ovat käyttäjäystävällisiä kuvakkeineen, mutta niistä on kovin hankala jäljittää vikoja. Pidän enemmän Microsoftin ja muiden hierarkkisista systeemeistä. Ne ovat diagnostisesti helpompia.

Viikon muihin päiviin mahtuu paitsi 2,5-vuotiaan lapsenlapsen kanssa seurustelemista myös tietokirjojen lukemista ja poliittis-historiallisten luentojen seuraamista Omnian Ikääntyvien Yliopistossa Tapiolassa. 

- En ole koskaan harrastanut dekkareita tai kaunokirjallisuutta. 

Torstai-iltapäivisin Espoon Omnian ikääntyvien yliopistossa kokoontuu kansainvälisiä asioita käsittelevän keskustelupiiri. 

- Ovat todella kiinnostavia ja paikalle on saatu mm. kansainvälisen politiikan asiantuntijoita.

Ennen koronaa tärkeä harrastus olivat myös vaimon kanssa tehdyt kaupunkimatkat Euroopassa.

- Teimme niitä useita kertoja vuodessa ja kiersimme mm. Italiaa. Nyt ovat olleet tauolla. Pitää katsoa, jos alkaisimme taas matkustaa.

Jukka Hanhinen valittiin Vuoden 2022 enteriläiseksi tietoiskujen pitäjäksi, perusteluina:

"Jukka on pitänyt lukuisia hyvin suunniteltuja tietoiskuja erilaisille kohderyhmille, ja laatinut niihin selkeitä materiaaleja. Jukan tietoiskut ovat olleet monipuolisia ja pidettyjä." 

Jukka Hanhista haastatteli Sirkku Nyström.

Ei ollut ennen älykästä puhelinta! Faksitkin lähetettiin pullopostilla!

Vai miten se tietotekniikka kehittyikään? Moni enteriläinen on seurannut tieto- ja viestintätekniikan kehitystä työelämässään, joko itse laitteiden tai ohjelmien kehittäjänä tai niiden käyttäjänä. Toiset ovat itse opiskelleet alaa - toisille on annettu laite ja ohjeet ja pyydetty tekemään sillä työt. Milloin hankittiin omia laitteita? 

Nykyajan lapset syntyvät maailmaan, jossa internetillä pääsee minne vain ja kaikki on tarjolla. Miltä tuntui kun tämä tuli yhtäkkiä mahdolliseksi?

Hylps, systeemit, reikäkortit ja WordPerfect - kuka muistaa?

Pidimme enteriläisten kanssa Zoomissa juttutuokion, jossa kerrotiin kohtaamisista ja kokemuksista tietoteknisten laitteiden kanssa eri vuosikymmeninä. 

Tule mukaan, kuuntele muistelomme linkistä (kesto 37 min, linkki avautuu uuteen ikkunaan YouTubeen)! 

Kuuntele podcast

Kesällä 2022 Pukkilassa toteutettiin ikäihmisten hyvinvointikysely kaikille 428 yli 65-vuotiaalle.
Lomakkeessa kartoitettiin nyt myös digitaitoja. Postitse lähetettyyn kyselyyn vastasi 112 henkilöä.
Digitaitovastaukset noudattavat tilastokeskuksen vuosittaisen tutkimuksen tuloksia. Vastanneista verkon palveluja käyttää 20-50 % ikäryhmässä 65–74-vuotiaat.

Hyvinvointikeskus Onnissa noin kerran kuussa järjestettyyn digiopastukseen hakeutui eri-ikäisiä henkilöitä erilaisine kysymyksineen. Aiheina olivat muun muassa pankki- ja terveyspalveluasioinnin perusasiat ja ylipäätään uuden laitteen käyttöönotto ja peruskäyttö. Eri laite- ja ohjelmistovalmistajien oman firman tuotteen myyntiä lisäävät tarpeettomat kikkailut tuottivat harmaita hiuksia lisää sekä opastettaville että opastajille.

Yli 70-vuotiaat eivät ehtineet nauttia Nokian uuden teknologian ihanuuksista työelämässä. Kaikki on nyt uutta ja oppiminen on haasteellista. 

Digiopastajan kokemukset vahvistavat numerot. Yli 70-vuotiaat eivät ehtineet nauttia Nokian uuden teknologian ihanuuksista työelämässä. Kaikki on nyt uutta ja oppiminen on haasteellista. Ihminen vastustaa myös luontaisesti muutosta. Kyseessä ei ole kuitenkaan vastarinta muutosta itseään kohtaan, vaan oppimisahdistuksesta. Muutos edellyttää usein uuden oppimista, ja se on pelottavaa: mitä, jos en opikaan, mitä jos minulle nauretaan, ja miten selviän sen aiheuttamasta häpeästä? Tunteet saattavat johtaa välttämiskäyttäytymiseen: selviän ilman, lapset saavat hoitaa, inhoan näitä laitteita enkä aio käyttää.

Senioreilla lisäksi kehon vanheneminen tuottaa haasteita. 

Senioreilla lisäksi kehon vanheneminen tuottaa haasteita. Sormenpäiden hermot tunnistavat pintoja heikommin ja älypuhelimen nappuloita yritetään tuloksetta painaa voimalla tai nopeudella (sormenpäiden nipistely saattaisi auttaa ja kosketuskynä on hyödyllinen). Heikentynyt näkö tai kuulo eivät nekään helpota käyttöä. Mieleen painaminen hidastuu. Digimaailman termistö on kokonaan uutta ja englannin väännöksiä täynnä. Laitteiden ja verkkosivujen ohjeet ovat pääsääntöisesti kirjoitettu huonolla suomen kielellä, epätäsmällisesti, synonyymejä tarpeettomasti viljellen, pienimmillä kirjasimilla. Ohjeiden laatijaa ei ole kiinnostanut johtaako kirjoitettu ohjeteksti toivottuun toimintaan.

Enterin senioreiden toisilleen antama vertaistuki auttaa voittamaan häpeän tunteen. Koko yhteiskunnan vastuun pitäisi kuitenkin lisääntyä.

Enterin senioreiden toisilleen antama vertaistuki auttaa voittamaan häpeän tunteen. Koko yhteiskunnan vastuun pitäisi kuitenkin lisääntyä. Verkkosivujen laatijoilla on suuri vastuu edistää iäkkäimpien oikeutta käyttää verkkoon siirtyviä palveluja yhtä luottavaisesti kuin aikoinaan jonotettaessa kärsivällisesti Kansaneläkelaitoksen toimipisteissä, selattaessa puhelinluetteloita tai osoitteita kartoista etsittäessä.

Ikäihmisten tueksi pitäisi kehittää kuluttajalainsäädäntöä. Vanhusasiavaltuutettu on ehdottanut
valtakunnallista puhelinnumeroa, johon voisi ilmoittaa, ettei käytä sähköisiä yhteiskunnan palveluja. Olisipa internet-verkko jonain päivänä yhtä luotettava apu kuin kumisaappaat!

Teksti: Hanna Maidell

Asiasanat: digitaidot, digiopastus, ikääntyminen, vertaistuki, Pukkila

Täällä, uudella Ikinörtti-kanavalla, julkaistaan juttujen lisäksi videoita, podcasteja eli äänitteitä, ohjeita, esityksiä, jäsenten ottamia kuvia tapahtumista ja tilanteista - ehkä myös kyselyjä ja kommentteja tai vaikkapa kilpailuja.

Kanavan sisältö muovautuu enteriläisten aktiivisuuden mukaisesti. Tule viihtymään ja luomaan sisältöä Ikinörtti-kanavalle! 

Ikinörtti-kanavan osoite on www.entersenior.fi/ikinortti/⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠

Vilkaisu taaksepäin

Ikinörtti toimi viimeiset 10 vuotta Enterin julkisena blogina Blogger-alustalla osoitteessa ikinortti.blogspot.com. Ikinörtin 10-vuotispäivänä 19.11.2022  julkaistu juttu Ikinörtti bloggaa ajassa on katsaus Ikinörtin historiaan. 

Kaikki vuoden 2022 loppuun mennessä Blogger-alustalla julkaistut jutut ovat yhä luettavissa osoitteessa ikinortti.blogspot.com. Jutut löytyvät sekä Blogiarkistosta että Haku-toiminnolla. Niihin voi viitata ja linkata, mutta niitä ei kuitenkaan päivitetä.

Lue vanhaa Ikinörtti-blogia

• Haluaisitko kirjoittaa juttuja tai onko sinulla ideoita? 
• Haluaisitko liittyä Enterin Viestintä-toimintaryhmään? 
  
  Ota yhteyttä viestintäkoordinaattoriin jenni.blomqvist@gmail.com⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠