Enter testasi digitaalisten palvelujen ruotsinkieltä

2.2.2026

Enterin Digi tillsammans -hankkeen yhteydessä toteutettiin syksyllä 2025 testi, jossa arvioitiin ruotsin kielen saavutettavuutta eri digitaalisissa palveluissa. Testiryhmän osallistujat koostuivat sekä Enterin opastajista että senioreista, jotka eivät ole yhdistyksen jäseniä. Yhteensä testiryhmään kuului kymmenen senioria, ja osallistujat valitsivat testattavaksi kolme eri digitaalista palvelua seitsemästä heille ehdotetusta. Digitaaliset palvelut ovat OmaKanta, OmaVero, Traficom, poliisin sähköinen asiointipalvelu, Lunna sekä operaattorit Telia, Elisa ja DNA.

Testijakso oli syyskuun ja joulukuun 2025 välisenä aikana. Tammikuussa 2026 testiryhmä kokoontui yhteiseen keskustelutilaisuuteen, jossa käytiin läpi testijakson tuloksia. Tulokset esitellään tässä. 

Kielivalinnat ja terminologia digitaalisissa palveluissa

Useimmiten kielen valitseminen palveluissa oli helppoa. Vaihtoehdot olivat selkeitä ja ne löytyivät helposti valikosta. Useat testiryhmän jäsenet kiinnittivät huomiota siihen, että termejä ei käytetty johdonmukaisesti. Tämän vuoksi digitaalisissa palveluissa toivottiin yhtenäisempää terminologiaa. Asioiden hoitaminen on hankalaa palveluissa, joissa termit vaihtelevat, jopa saman digitaalisen palvelun sisällä. Joskus ruotsinkieliseltä sivulta saattoi myös yllättäen löytyä suomenkielistä tekstiä, jota ei jostain syystä ollut käännetty.

Erot julkisten ja kaupallisten toimijoiden välillä

Yleisesti ottaen testatut viranomaispalvelut toimivat ruotsiksi erittäin hyvin. Ne toimivat oikein ja sujuvasti, ja kieli oli toimivaa. Kaupallisella puolella ruotsin kielen osalta oli enemmän huomautettavaa. Joissakin tapauksissa ruotsi ei toiminut lainkaan tai se toimi hyvin heikosti. Tätä voidaan osittain selittää sillä, että viranomaisilla on lain mukaan velvollisuus tarjota samat mahdollisuudet asioimiseen sekä ruotsiksi että suomeksi. Kaupallisilla toimijoilla ei ole vastaavaa vaatimusta, vaan kyse on usein kustannuskysymyksestä.

Suorat käännökset ja kielellinen tyyli

Joissakin digitaalisissa palveluissa näkyy selvästi, että ruotsinkielinen teksti on suora käännös suomesta. Tämä näkyy lauserakenteissa, sanavalinnoissa ja kieliopissa, minkä johdosta kieli saattaa tuntua jäykältä ja epäluontevalta. Esimerkkinä nostettiin passiivimuoto, jota käytetään usein suomessa mutta ei toimi samalla tavalla ruotsissa. Suomi on yleisesti ottaen muodollisempi kieli, kun taas ruotsissa käytetään usein “me”- tai “sinä”-muotoa, mikä tekee kielestä ja palvelukokemuksesta käyttäjäystävällisemmän ja henkilökohtaisemman. Ruotsissa käytetään epämuodollisempaa kieltä kuin Suomessa, ja testiryhmässä esitettiin näkemyksiä siitä, että tässä suhteessa voitaisiin paremmin ottaa mallia Ruotsista eikä pelätä sitä, että kieli kuulostaisi ruotsilta, jota puhutaan Ruotsissa.

Keskustelimme myös palvelujen ruotsinkielisten sivujen verkko-osoitteista. Käyttäjää helpottaisi, jos verkko-osoitteet päättyisivät “/sv”. Tämä helpottaisi helpottaisi esimerkiksi silloin, kun käyttäjä kirjoittaa osoitteen itse hakukenttään. Tällä hetkellä palveluista löytyi erilaisia ratkaisuja, kuten “/svenska” tai siten, että “/sv” ei ollut linkin lopussa vaan jossain keskellä.

Ylipäänsä ryhmä oli tyytyväinen siihen, miten useimmat digitaaliset palvelut toimivat ruotsiksi. Esille nousi joitakin parannusehdotuksia, mutta ne liittyivät enemmän palvelujen yleiseen toiminnallisuuteen kuin itse ruotsin kieleen.