Enteriläinen esillä: Jukka Hanhinen
6.4.2023
Enteriläinen esilllä -sarjassa tutustutaan enteriläisiin. Esittelyvuorossa on Jukka Hanhinen, vertaisopastaja ja vapaaehtoinen Espoosta.
Aiemmin esiteltyjä enteriläisiä löydät vanhan blogimme puolelta. Tullaan tutuiksi!
Tietotekniikkaa koko elämä
Jukka Hanhinen on toisen polven tietotekniikkamies. Isä käsitteli reikäkortteja 1940-luvun lopulla Ovako Oy:ssä Imatralla. It-konsulttina työskentelevä poika edustaa alalla jo kolmatta polvea.
- Poika oli alle kymmenen, kun ilmoitti, että "minusta tulee insinörtti"; käyttäjäliittymiä suunnittelee.
Turun Kauppakorkeakoulussa oli jo 1970-luvun alussa mahdollisuus opiskella systeeminsuunnittelua ja ohjelmointia. Opintoja olisi voinut syventää Turun Yliopistossa, mutta tähän mahdollisuuteen Jukka ei tarttunut.
- Opiskeltiin kokonaisuuksia: mitä elementtejä tarvitaan, mitä ja miten tehdään. Pitkään mentiin tekniikan ehdoilla. Ajatus loppukäyttäjän huomioon ottamisesta nousi esiin vasta 1980-luvun lopulla, kun päätekäyttöiset järjestelmät alkoivat yleistyä.
Tietotekniikan kanssa meni liki 40 työvuotta. Kun eläkkeelle siirtyminen alkoi lähestyä, Hanhisen piti miettiä, mitä tehdä jatkossa.
- Ensimmäinen urakka oli diakuvien digitointi. Siihen meni melkein vuosi. Seuraavaksi piti digitoida itse kuvatut videot. Sitten aloin katsella jotain vapaaehtoishommia. Enterin löysin ihan googlaamalla.
- Vaikka en ole koskaan ollut varsinainen tekniikan kehittäjä, jotain mukaan on varmaan tarttunut. Ei minulla opastaessa ole mitään erityisalueita. Kaikki käy.
Tietotekniikka-alalla työskenteleviä koskevat stereotypiat ärsyttävät Jukka Hanhista.
- Hyvin suuri osa on muita kuin varsinaisia tekniikan ihmisiä. Paljon on valtiotieteilijöitä, ekonomeja, jopa sairaanhoitajia. Moni on työskennellyt ensin tukitoiminnoissa ja päätynyt siitä hiljalleen vastuullisempiin tehtäviin.
Hänen mielestään ihmisten erilaiset taustat ovat it-alalla hyödyksi, koska ne monipuolistavat lähestymistapoja.
Jukka Hanhisen oma ura alkoi siitä, että isän esimies Ovako Oy:ssä kysyi, eikö poika ala valmistua Kauppakorkeasta. Voisi tulla harjoittelemaan systeeminsuunnittelua.
- Siinä vaiheessa minulla oli jo ekonomin paperit ja niinpä lähdin Imatralle. Vuoksenniska Oy:n (nykyisin Ovako) silloinen omistaja vuorineuvos Grönblom oli ennakkoluuloton mies. Hän oli hommannut taloon vuonna 1961 yhden Suomen ensimmäisistä IBM 1401 -tietokoneista. Vain Postipankki oli tehnyt saman kaksi vuotta aiemmin.
- Konesalissa kävin kymmenvuotiaana konetta pällistelemässä.
Ovakolta tie toi Helsinkiin yrityksen Helsingin toimipisteeseen ja myöhemmin vuonna 1978 Essolle projektipäälliköksi. Se oli varsinainen kansainvälisyyden korkeakoulu.
- Kansainvälisesti toimivana yrityksenä heillä oli erittäin selkeät säännöt siitä, miten toimitaan, mitä tehdään, miten toimintaa seurataan ja miten raportoidaan. Siellä opin kunnolla englantia, mistä on ollut suuri hyöty.
- Heillä oli myös käytössä Rank Xeroxin kehittämiä tekstinkäsittelylaitteita. Niissä oli pystyssä seisova A4-kokoinen näyttö, pieni keskusmuisti ja näytöllä mm. roskakansio- ja arkisto-ikonit. Laitteet olivat varsin kalliita, eikä niiden suosio noussut kovin suureksi.
- Rank Xerox möi graafisen käyttöliittymän oikeudet Steve Jobsille ja ne olivat se aihio, josta Applen graafinen hiirellä ohjattava käyttöliittymä on myöhemmin kehittynyt. Applen perusidea ei siis ole Jobsin keksimä.
- Siihen aikaan laitteiden ”rauta” oli varsin arvokasta. Jobs kehitti ensin Lisa-nimisen version, mistä tuli aivan liian kallis ja kaupallinen epäonnistuminen. Sen jälkeen hän yksinkertaisti tuotetta, nimesi sen Macintoshiksi ja pudotti hintaa – ja loppu on historiaa.
1970-luvun loppupuolella Exxon supisti toimintaansa Euroopassa, lopetti mm. kaikki muut pohjoismaiden yksiköt. Vain Suomen yksikön se piti. Jukka Hanhinen kertookin, että Suomi oli amerikkalaisen yhtiön läntinen linnake rautaesirippua vastaan.
- Sitä ihmeteltiin, koska suuren yhtiön tilinpäätöksessä Suomi meni kategoriaan Muut.
Seuraavaksi Jukka Hanhinen päätyi suunnittelupäälliköksi yritykseen nimeltä Tositieto Oy, joka tuotti tietotekniikkapalveluita kolmelle omistajayritykselle: Hedengrenille, Tilgmannille ja Hufvudstadsbladetille.
- Kaikki näiden kolmen yrityksen operatiiviset tietojärjestelmät uudistettiin kuuden vuoden aikana ns. ’puhtaalta pöydältä’ HP3000-ympäristöön. Taloushallinto, ERP jne.
Seuraavaan työpaikkaan tietohallintopäälliköksi siirtyessä ilmassa oli jo laman enteitä. Instrumentarium-konserniin kuulunut Findip Oy toi maahan elektronisia komponentteja ja puolijohteita. Elettiin vuoden 1990 alkua ja tilaukset alkoivat huveta huolestuttavaa vauhtia. Hetken päästä yrityksessä olivat jäljellä vain toimitus- ja talousjohtajat ja tietohallintopäällikkö varsinaista myyntityötä tekevien henkilöiden lisäksi.
- Oli helppo arvata, kuka seuraavaksi lähtee. Onneksi pääsin siirtymään keskellä syvintä lamaa yritykseen nimeltä Avancer Oy (aikaisemmin Posti-Tele atk-keskus), joka myöhemmin sulautettiin Valtion tietokonekeskuksen ja Tietotehtaan fuusiossa vuonna 1995 uuteen yritykseen nimeltä TT-Tieto. Yrityksellä onkin ollut sitten monta nimeä – TT-Tieto, Tieto-Group, TietoEnator, Tieto ja nyt TietoEvry. Aika tarkkaan 20 vuotta meni siellä ja Tieto Oyj:stä jäin eläkkeelle.
Vuodet nykyisin yli 24 000 hengen yrityksessä sen kasvu- ja kehitysvaiheissa olivat niin antoisat, ettei työpaikan vaihtoa tarvinnut kaivata.
- Välillä vastasin yksiköstä, jossa toimi insinöörejä Intiassa asti.
Pudottautuminen eläkkeelle onnistui varsin hyvin. Enterillä ei silloin ollut vielä opastajakursseja, mutta osaavalle opastajalle oli tarvetta.
- Aloitin suoraan ilman kummempaa koulutusta. Nykyisin opastan kerran viikossa sekä Espoon Isossa Omenassa että Tapiolan kirjastossa.
- Ainoat mitä jonkin verran välttelen ovat Applen Mac-läppärit. Ne ovat käyttäjäystävällisiä kuvakkeineen, mutta niistä on kovin hankala jäljittää vikoja. Pidän enemmän Microsoftin ja muiden hierarkkisista systeemeistä. Ne ovat diagnostisesti helpompia.
Viikon muihin päiviin mahtuu paitsi 2,5-vuotiaan lapsenlapsen kanssa seurustelemista myös tietokirjojen lukemista ja poliittis-historiallisten luentojen seuraamista Omnian Ikääntyvien Yliopistossa Tapiolassa.
- En ole koskaan harrastanut dekkareita tai kaunokirjallisuutta.
Torstai-iltapäivisin Espoon Omnian ikääntyvien yliopistossa kokoontuu kansainvälisiä asioita käsittelevän keskustelupiiri.
- Ovat todella kiinnostavia ja paikalle on saatu mm. kansainvälisen politiikan asiantuntijoita.
Ennen koronaa tärkeä harrastus olivat myös vaimon kanssa tehdyt kaupunkimatkat Euroopassa.
- Teimme niitä useita kertoja vuodessa ja kiersimme mm. Italiaa. Nyt ovat olleet tauolla. Pitää katsoa, jos alkaisimme taas matkustaa.
Jukka Hanhinen valittiin Vuoden 2022 enteriläiseksi tietoiskujen pitäjäksi, perusteluina:
"Jukka on pitänyt lukuisia hyvin suunniteltuja tietoiskuja erilaisille kohderyhmille, ja laatinut niihin selkeitä materiaaleja. Jukan tietoiskut ovat olleet monipuolisia ja pidettyjä."
Jukka Hanhista haastatteli Sirkku Nyström.