Kestävä digitys

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. (YM)

"Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa." (Gro Harlem Brundtland, 1987)

Digilaitteiden tuotanto ja käyttö kuluttavat luonnonvaroja ja energiaa, ja ne tuottavat elektroniikkaromua ja hiilidioksidipäästöjä. Samaan aikaan, kun digitaalisuus avaa ihmisille lukuisia mahdollisuuksia, kolikon kääntöpuolella maksumiehinä ovat usein kehittyvät maat ja niiden ihmiset.

Olemme kaikki kuluttajia, tavalla tai toisella. Mitä kaikkea tähän liittyy? Mitä voi tehdä? Uudessa #KestäväDigitys-sarjassa pohditaan digikulutusta ja kestävää kehitystä. 

Avauspuheenvuorona 

Maisa Krokforsin Facebook-viesti, jossa hän ilmaisi huolensa Enterin opastajille 7.2.2023:

Palatessani muutaman vuoden tauon jälkeen uudelleen opastajaksi, esitti Facebook vakiokysymyksen ”Mitä mietit?”

Katselin Yle Areenasta ”Verta, hikeä ja luksusta” -sarjan osaa ”Mihin elektroniikka päätyy?” Siinä neljä nuorta suomalaista somevaikuttajaa käy Afrikassa saamassa vastauksia tähän kysymykseen. He hämmentyvät myös tilastotiedoista, että Suomi johtaa ympäristön saastuttamista käyttämällä muita enemmän älypuhelimia ja mediaa!

Tämä ohjelma olisi terveellistä katsottavaa meille senioreillekin hankkiessamme aina vaan uudempia ja edistyksellisempiä laitteita, vaikka vanhoilla laitteillakin tulisi toimeen. Hyvin toimii edelleen iPhone 6s, jota olen käyttänyt jo muutaman vuoden. Sain kokeilla Enterin opastajien tutustumiskäytössä ollutta viimeisintä iPhonea, jossa ei ole enää kotinäppäintä. Toki siihen voidaan ladata jokunen uusi appi ja kamera on tasokkaampi ja hinta tietenkin nousee uuden mallin myötä. Mietin, onko tämä jatkuva laitekehitys tärkeää muille kuin myynnistä voittoa saaville.

Mikäli laitekehitykseen ei sisälly ominaisuuksia, jotka tekevät laitteista helpommin käytettävän senioreille, miksi suosittelisimme niitä opastuksissa?

Olin mukana Enterin ensimmäisessä opastajakoulutuksessa, jonka Anja Mäkinen järjesti Soneran tiloissa ja kustannuksella 2000-luvun alussa. Nämä laitteet, joiden käyttöä me kännykkäluotsit opiskelimme ja opastimme käyttämään siinä vaiheessa, kun lankapuhelimet alkoivat hävitä kodeista, ovat nykyään antiikkia. 

Edellä mainitussa ajatuksia herättäneessä tv-ohjelmassa kaatopaikka oli täynnä vanhoja nokialaisia, erikssoneja, doroja ym. Vaikka minulla on myös iPhone käytössä päivittäin, käytän puheluihin ja tekstiviesteihin nokialaista 3310-peruspuhelinta - pakkasen ja putoamisen kestävää. Ilmoitan sen puhelinnumerokseni kyselijöille (ja säästyn paljolta mainossaasteelta, sillä laite vastaanottaa vain sms-viestejä.)  

“Suurin osa puhelimen tai läppärin hiilijalanjäljestä syntyy ennen kuin laitetta on edes otettu käyttöön: valmistus tuottaa 80-90 % sen elinkaaren aikaisesta hiilijalanjäljestä. Teet siis merkittävän ympäristöteon pidentämällä laitteesi elinkaarta.”

- "Anna älylaitteellesi hyvä loppuelämä” -paneelin ingressi SuomiAreenalla 14.7.2022 (katso ohjelma linkistä).

Lisää faktoja kyseisen paneelin pohjalta:

• laite hylätään parin vuoden käytön jälkeen ja näitä hylättyjä voi lojua useita laatikoiden pohjilla, vaikka kierrätettynä laitteella voisi olla 2-3 elinkaarta
• The World Economic Forum on arvioinut: vuoteen 2030 mennessä tuotetaan 75 miljoonaa tonnia e-jätettä, ja siitä alle 20 % kierrätetään 
• Suomessa tulee 22 kg e-jätettä/henkilö vuosittain, maailmassa 50 miljoonaa tonnia/vuosi
• neitseellisten materiaalien louhinta - esim. yhtä läppäriä varten pitää louhia maaperää 1,8 tonnia
• kierrättäminen on mahdollisuus hyödyntää kertaalleen louhittuja ja käytössä olleita materiaaleja

#KestäväDigitys-sarjan seuraavissa jaksoissa lisää faktaa, pohdintaa ja ideointia tästä aiheesta, joka asettaa meille yhteisiä haasteita.