Kuolinpesän selvittely digiaikana – hermoja raastava urakka

Tämä tarina perustuu tositapahtumiin. Tässä kerrotaan, millaisiin haasteisiin kuolinpesän asioiden hoitamisessa voi törmätä, kun kaikki on hoidettu digitaalisesti.

Minä, joka olen ottanut digitaalisen asioinnin riemulla ja asioita helpottavana vastaan, sain nyt täyden läimäyksen vasten kasvoja. Digitaalinen asiointi on aiemmin tuntunut sujuvalta ja arkea helpottavalta. Läheisen kuoleman jälkeen kuolinpesän asioiden selvittäminen kuitenkin paljasti, miten vaikeaksi asiointi voi muuttua, kun vainaja on ottanut käyttöön digitaalisen asioinnin, ja kaikki asiointi on ollut sähköistä.

Digi iskee kasvoille

Sähköisiin viranomaisviesteihin liittyy oma ongelmansa. Kun tieto kuolemasta on tullut DVV:lle, niin sen jälkeen palveluihin ei enää pääse kirjautumaan. Ohjeistusta, miten toimia, löytyy kuitenkin viranomaisen sivuilta, ja esim. suomi.fi-viestejä voi pyytää toimittamaan paperisina DVV:n kirjaamoon lähetetyn pyynnön kautta. Tässäkin kuluu aikaa ja viestin lähettäjä voi itse päättää, mitä viestejä paperilla kuolinpesälle toimittaa.

Tässä tapauksessa tieto kuolemasta päivittyi rekistereihin todella nopeasti (alle 2 vuorokaudessa), joten kaikki mahdollisuudet kirjautua viranomaisten digipalveluihin ja suomi.fi-postilaatikkoon sulkeutuivat. Puhelimessa näkyi, että viranomaisviestejä on saapunut suomi.fi:n kautta, mutta sisältöihin ei enää pääse käsiksi, vaikka tunnukset ovat tiedossa. Sosiaalisen median tilejä on mahdollista sulkea erillisin pyynnöin (tai koska tunnukset ovat tiedossa, niin kuin tässä tapauksessa) ihan itse kuolinpesän toimesta, mutta se ei ratkaise käytännön asioiden hoitamista.

Virkatodistukset

Ensimmäiseksi kannattaa tilata virkatodistukset, koska niiden toimitusajat ovat pitkät, 2–3 viikkoa, ja ilman niitä moni käytännön toimi ei etene. Tosin DVV yllätti iloisesti ja toimitti väestörekisteritodistuksen sähköisesti reilussa viikossa, koska pyysin sitä kiirehtimään, mutta seurakunnan todistusta odotetaan edelleen. Virkatodistukset, joista käy ilmi kuolinpesän osakkaat ja se, että henkilö on kuollut, vaaditaan mm. vuokrasopimuksen päättämiseen. Lisäksi tarvitaan erikseen todistus kuolemasta ja hautauslupa. Tilannetta mutkistaa, jos vainaja on asunut myös ulkomailla, joten osa tarvittavista todistuksista perunkirjaa varten joudutaan hankkimaan suurlähetystöjen ja kunniakonsuleiden kautta, mutta niiden tiedot löytyvät helposti DVV:n sivuilta.

Ulkomailla asuvat kuolinpesän osakkaat

Perukirjan laatimiseen tuo omat lisämausteensa, jos osakkaita asuu vakituisesti ulkomailla. Silloin tarvitaan elossaolotodistukset, jotka heidän pitää pyytää sen hetkisen asuinmaan asuinpaikan viranomaiselta ja niidenkin saamisessa voi kestää aikaa. Lisäksi tarvitaan yleisvaltakirjat kaikilta kuolinpesän osakkailta, jotta asioita voidaan hoitaa yhden henkilön toimesta. Näidenkin saaminen vie helposti aikaa.

Pankki

Pankkiasioiden hoitamiseksi pankit vaativat yksilöidyt valtakirjat (jokaisella pankilla tietenkin omansa) yhdelle pesänosakkaista. Pesän osakkuus pitää osoittaa joko virkatodistuksella tai perukirjalla.

Valtakirjat tulee toimittaa pankille sähköisiä kanavia käyttäen, mutta kaikilla osakkailla ei välttämättä ole käytössä tarvittavia tunnistautumisvälineitä esim. suomalaisia pankkitunnuksia tai mahdollisuuksia hoitaa asioita verkossa. Asian hoitamiseksi täytyy tehdä vähän luovia ratkaisuja.

Tämä pankkien käytäntö aiheuttaa käytännön ongelma, koska valtakirjoista huolimatta pankkiasioita ei voi hoitaa ennen perunkirjoitusta. Kuolinpesä ei myöskään saa tietoa laskuista, jotka tulevat suoraan pankkiin e-laskuina. Kuolinpesän laskuja voi laittaa maksuun kuka tahansa pesän osakkaista pankin sähköisen palvelun kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että maksuja voidaan joutua tekemään puutteellisilla tiedoilla ja toivoa, että tilillä on katetta. Tosin kuolinpäivän tilin saldotodistus lähetetään vainajan viimeiseen osoitteeseen ja tulee siten jossain vaiheessa kuolinpesän tietoon. Lisäsi pesän varoista on ensisijaisesti maksettava hautaukseen menevät kustannukset.

Myös pankin asiakaspalvelun tavoittaminen on haastavaa: käyntiasiointi edellyttää usein ajanvarausta, ja käyntiaikaa ei voi varata chat-kanavan kautta vaan vaatii puhelinsoiton asiakaspalveluun. Jonotusajat puhelinpalvelussa ovat todella pitkät. Perusasioiden selvittäminen (esimerkiksi missä muissa pankeissa vainajalla on ollut tili, kuin siinä, jonka pankkikortti löytyy lompakosta) voi tästä syystä viivästyä.

Digipalvelut auttavat asioinnissa

Hautaustoimiston kanssa asiointi sujuu helposti. Monilla toimijoilla on sähköisiä alustoja, joiden kautta voi suunnitella hautajaiset ja vertailla palveluja ja hintoja. Lisäksi osa toimijoista tarjoaa työkaluja perunkirjan tekemiseen. Tiedot perukirjaan voi syöttää itse ja asiantuntija tarkistaa kokonaisuuden. Mahdollisuus kysyä tarkentavia kysymyksiä, jos perukirjan tekoon tulee ongelmia, viestitoiminnon kautta helpottaa etenemistä. 

Yhteenvetona digitaalinen asiointi helpottaa usein palvelujen tilaamista ja hintojen vertailua, mutta kuolinpesän selvittämisessä se voi edelleen aiheuttaa merkittäviä viiveitä ja katvealueita. Viranomaisille soitettaessa neuvontaa saa asiallisesti, ja kysyttyihin asioihin on vastataan ilman valtakirjoja. Tämä pätee myös virkatodistusten tilaamiseen. Kannattaakin soittaa suoraan seurakuntayhtymille ja kysyä neuvoa, he auttavat auliisti.

Mutta valoa on jatkossa näkyvissä tunnelin päässä kuolinpesän digiasioissa. Löysin DVV:n sivuilta alla olevan tiedon:

DVV: Verohallinto ja Digi- ja väestötietovirasto kehittävät digitaalisia palveluita kuolinpesille

Kuolinpesien asiointi helpottuu vuodesta 2027 alkaen

Digi- ja väestötietovirasto ja Verohallinto kehittävät yhteistyössä digitaalisia palveluita helpottamaan kuolinpesien asiointia. Digi- ja väestötietovirasto tuottaa kuolinpesän osakasrekisterin ja Verohallinto toteuttaa OmaVeroon sähköisen asioinnin kuolinpesille.

Digi- ja väestötietovirasto tuottaa kuolinpesän osakasrekisterin, joka korvaa nykyiset sukuselvitykset. Tavoitteena on koota rekisteriin tarvittavat tiedot kuolinpesän osakkaista automaattisesti, mikä korvaa nykyisen tavan tilata sukuselvityksiä useista eri rekistereistä. Kuolinpesän osakkaat voivat tilata osakastiedot OmaVerossa.

Verohallinto kehittää OmaVeroon osion kuolinpesän asiointia varten.

Vuodesta 2027 alkaen OmaVerossa voi muun muassa:

• tarkistaa ja täydentää kuolinpesän osakasrekisterin tietoja

• täydentää ja lähettää perukirjan ja perintöveroilmoituksen 

• tallentaa kuolinpesään liittyviä asiakirjoja

Saatavilla olevat tiedot vainajan varallisuudesta näytetään kuolinpesän osakkaille OmaVerossa.

Marianne Pentikäinen
Enterin vertaisopastaja, Mäntsälä